Kesän ensimmäiset naistentanssit 6.6.2007

Kuikan lavalla keskiviikon naistentansseissa olivat Charlies ja Janne Leino. Tuntui hyvältä jälleen todeta, että Charles Plogmanin lähtö ja orkesterin hajoaminen saikin aikaan kaksi hyvää tanssiorkesteria. Plogmanin Tommys on yksi mieliorkestereitani eikä Charlies ja Janne Leino ole huonompi. Illan aikana eräs herra sanoi tanssiessamme, että solistihan laulaa paremmin kuin Plogman. Hyvin hän laulaa, sitä ei käy kieltäminen ja kun esiintyminen on miellyttävää ja elävää, niin mikäpä oli illan aikaan yrittää olla hakijan osassa parketin puolella.

Kuikan lava ei ole kovin suuri, mutta hyvänkokoinen ja tunnelmallinen noin 210 m2 kesälava. Viime aikoina minulle on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus joutua tanssipaikalle hieman myöhässä aloituksesta. Minusta olisi parasta olla alkuvalssilla ja lähteä vaikka ennen loppua, jos ei jaksa koko iltaa olla paikalla. Milloin mikin syy viivästyttää lähtöäni tai valitsen huonoja reittejä.

Nyt kävi niin, että levymusiikki oli soimassa ja muutamia pareja tanssimassa tullessani yli kahdeksan lavalle. Puoli yhdeksältä aloitti orkesteri ja  lopetti puolen yön jälkeen. Lähdin hieman ennen loppuvalsseja ajelemaan kotiin.

Alkuillasta orkesteri esitti monipuolista musiikkia ja loppua kohti kädenalikappaleet lisääntyivät, mistä osa tanssiväestä oli mielissään ja joidenkin mielestä sitä tuli liikaa. Naistentansseissa vastuu omasta tanssimaanpääsystä on siis itsellään. Koetin alkuillasta määrätietoisesti olla hakemassa ja kun väkeä ei ollut aluksi hyvin paljon, hakeminen oli helppoa. Illan kuluessa hakuni vähenivät ja olivat satunnaisia. Herrojen tunnin hakuvuoro rauhoitti illan tilannetta, sillä useimmat naiset hakivat ennen seuraavan kappaleen alkua. Jos jäi odottamaan sitä, ei ainakaan sitä herraa ennättänyt hakemaan, jota olisi halunnut.

Kun nyt jälkeenpäin muistelen iltaa, niin monia lajeja tanssin ja minulle mieleisimmät lajit tangot ja hitaat valssit tanssin itselleni sopivien herrojen kanssa. Kolme erittäin hyväjalkaista tangoherraa oli paikalla, joista kahden kanssa tanssin. Kolmas herra valitettavasti tuli paikalle myöhään ja tanssimme jotain muuta. Hyvä hän on viennissään sylitansseissa.

Viimeisen kahden setin aikana ei enää tullut tangoja, mikä minusta oli valitettavaa. Odotin tietysti samanlaista iltaa kuin oli 25.5.2007 Kallioniemen lavalla. Silloin musiikki oli minulle täydellistä.  Kokonaisuutena tanssi-ilta oli nyt kuitenkin hyvä. Pidän orkesterista, heidän iloisia ilmeitään ja esittämistään on mukava katsellakin ja Janne on karismaattinen esiintyjä. Heitä käyn kyllä kuuntelemassa aina, kun se on matkojen puolesta mahdollista. Luulenpa, että Kuikan ilta oli musiikin osalta loppupuoleltaan poikkeuksellinen aikaisempiin kertoihin verrattuna. Tanssipaikoilla kun käy meitä tavallisia foksaajiakin aika iso joukko, niin tanssilajien monipuolisuus ja  tasainen esittäminen illan aikana on varmaan orkesterillekin sydämen asia. On meillä kaikilla erilaisia iltoja, niin soittajilla kuin tanssijoillakin.