Sotkulla Kari Isola ja Yöntähdet ja Kalevassa Väliaikainen 22.2.2008

Jani Sievisen vierailua Vanhalle Sotkulle odotellessani ja kun sitä ei tiedä milloin se tapahtuu, niin onhan siellä joka perjantai-ilta käytävä tarkistamassa asia. Paikan isäntä on tuonut paikalle erilaisia "kuuluisuuksia" niin kuin kerran oli joku missi ja viikko sitten itse Ami Salkkareista. Nimmareita jakoi ja jututti ihmisiä. Mahtaisiko Jani Sievinen näyttää tanssitaitoaan vai saisiko tilata esimerkiksi tangon hänen kanssaan. Se huono puoli vain on, ettei talon isäntä kerro, koska kukin vieras on paikalla. Tällä kertaa vieras oli joku paikallinen "puhemies". Poistuin niin ajoissa, että jäi kuulematta hänen juttunsa, joka oli kestänyt 20 minuuttia.

Olin tullut kuulemaan  Kari Isolaa ja Yön tähtiä. Lapissa heitä aiemmin kuulleena tiesin mitä odottaa. Musiikki oli selkeää tanssimusiikkia ja haitarin ääni kuului koko ajan. Lisäksi Kari Isola myös lauloi. Taitava hän oli laulajana ja soittajana ja tangolaulukilpailuissa ollut Seinäjoella. Joku tiesi kertoa, että myös haitarinsoitossakin olisi ollut hyvä sijoitus. En tosin löytänyt netistä siitä tietoja. Mutta harmonikkakoulu hänellä taitaa olla.

Tanssiväki oli harvalukuinen, mutta muutamat herrat, joukossa pari etelän vierailijaa, pitivät huolen, etten tarvinnut istua yhtään kappaletta ensimmäisen setin aikana. Ensimmäisen tunnin aikana oli noin kuusikymmentä asiakasta, joista osa vielä pariskuntia. Eri tanssilajeja esitettiin peräjälkeensä. Jenkankin tanssin ja onneksi en tarvinnut hypätä, kun herra vei vanhan pojan jenkan askelilla. Tauon aikana pidin itsekin taukoa.

Seuraavan setin alku meni vielä hyvin, mutta tango Punatukkaiselle tytölle tanssitettuna pikkupikkuaskelin ilman tangon elettäkään sai minut heti sen jälkeen etsimään ulkovaatteitani. En millään pysty eläytymään tangossa seurusteluun ja jalkojen siirtelyyn. Tuntui, että rintaani koskivat ne kappaleparit ja silloin ei ole syytä jäädä kuuntelemaan jatkoa. Ennen tangoa minua haki tanssimaan muilta lavoilta tuttu, pinssiherra, jonka postia joidenkin muidenkin herrojen tapaan olen saanut – virheellisesti. Joskus tulee herroillekin lukihäiriöitä… 

Kotiin lähtiessäni muistin, että lähellä Sotkua olevassa ravintolassa soittaa Väliaikainen. Niinpä ajattelin käydä tervehtimässä soittajia. Pitkä aika siitä on, kun viimeksi olin heidän tansseissaan. Jo viime kesänä joukosta on jäänyt pois kitaraa soittava Arto, joka myös lauloi mm. sen iki-ihanan hitaan valssin Sieluni soitto.

Uudella laulajalla kappale ei ole ohjelmistossa. Hänellä kyllä on muita avuja. Ensiksikin minun piti katsella häntä tovin aikaa ja kuunnellakin ja miettiä ketä hän muistuttaa niin ulkonäöltään kuin ääneltään. Menihän siinä jonkin aikaa ennen kuin sytytti – Mikko Kilkkisen komeus ja myös Kilkkisen alkuaikojen upea ääni, josta silloin pidin. Ei ollenkaan huono "tuuraaja" tai kenties ihan vakituinenkin ajan kanssa. Ystävällinen hymy hänellä oli tanssijoille. Esalla ei ravintolassa ollut haitari mukana, mutta kelpasi kosketinmusiikkiakin kuunnella. Kaikkihan myös laulavat paitsi Janne. Kyllä musiikki oli oikeaa ja selkeää tanssimusiikkia. Ja ei nopeitakaan kappaleita unohdettu. Ravintolaväki pitää rokeista, kun sinne pikkulattialle voi tulla tyttöpareillakin ja hyppimäänkin ja notkumaan talon tuotteiden voimalla.

Itse asiassa jouduin paikkaan ennen orkesterin aloitusta levymusiikin soidessa. Väkeä oli silloin vielä vähän. Sitten kun poistuin puolilta öin, oli jo toinen tilanne. Minun järkeeni ei mene, miksi ravintolaan tullaan myöhään ja ei sekään, että miksi pitää nauttia juomia niin, ettei muista edes kuka itse on. Jos minulla olisi tarvetta nauttia pääni täyteen, niin tekisin sen kyllä turvallisessa ympäristössä eli kotona. Ilonsa kullakin. Viinan juonti ja tupakan polttaminen aiheuttavat turhia turmia itselle ja surua omaisille. Parempi vaihtoehto varmasti on tanssihuume ;>)

Orkesterin ensimmäisellä setillä vielä sopi jotenkuten tanssimaan, mutta sitten tanssimisessa ei ollut mitään mieltä. Siltihän siinä mukana menin, kun haettiin. Hakijat olivat tuttuja ja tanssitaitoisia. Kuuntelin mielihyvin soittajia ja varsinkin uuden miehen antia. Tällaisia iltojakin täytyy olla, että muistan tanssi-illat, joissa tanssiminen on pääasia ja oikeassa paikassa. Ehkä kuitenkin lähiaikoina saattaa olla mahdollista päästä Väliaikaisen tansseihin tilavampaan paikkaan.