03.07.2010 Hangan lavalla

Hangan lava on oikea kesälava. Tilavalla piha-alueella sijaitseva useampi kulmainen rakennus. Maisemat lavan rannan puolelle ovat kesäisen kauniit. Tulee mieleen laulu “ Rantalava juhannus” jne. Ei mitään hienouksia, mutta kaikki tarpeellinen. Tilava autojen paikoitusalue, kahvio, vesipiste, makkaranmyyntikoju, karaokelaulupaikka erillisessä rakennuksessa, jossa myös juomatarjoilua. WC:t ulkorakennuksessa ja kesän lämpimillä itikat ovat myös mukana ulkona liikkuessa. Ehkä hieman sisälläkin.

Orkesteri La Strada minut sai lähtemään tänne. Kyllä Anitakin on omaa luokkaansa esiintyjänä. Kai ikivihreiksi voi sanoa hänen monia kappaleitaan. Ja kauniitakin ne ovat. Hymyn saa monen huulille lavoilla nyt vuoden verran mukana ollut rumpalin poika, kymmenen korvilla. On siinä esiintyjä, jolla ei ole turhaa jäykkyyttä. Niin hyvin on mukana kuin aina olisi ollut lavalla. Kuulutukset sujuvat reippaasti ja rummutus on hänelle tuttu juttu. Orkesterin soittajilla on smokit päällä, olipa mikä vuodenaika tahansa, niin oli myös nuorella esiintyjällä. Arvostan todella heidän pukeutumistaan. Arvostan myös heidän soittotaitoaan.

Tanssiväki oli sellaista, mitä maaseudulla on. Mutta oli paikalle tullut muitakin kaltaisiani orkesterin ihailijoita. Mukavat tanssit illan mittaan tulikin, jos nyt ei mitään ihmekiemuroita tarvinnut tehdä. Mutta sujuu ilta rauhallisemminkin, jos nyt muutaman nopean kappaleen sainkin tanssia. Orkesterin musiikki tosin saa tanssijalkani nopeaankin liikkeeseen, mutta ei kai sitä yksin nyt lattialle…

Anita Hirvonen oli taas kerran oma itsensä. Aito ja rehellinen pukeutumistaan myöten. Hänen sydämellisyytensä koskettaa monia kuulijoita eikä lauluääntä voi moittia. Ne hänen tutut kappaleensa eivät ole kuluneita, vaikka niitä samoja kuulisi hänen joka illassaan. Mukava oli ajella kesäyössä kotiin mieleisen musiikin soidessa pääkopassani.