11.06.2011 Syvälahden lava

Tämäkin lava oli aiemmin usein matkani kohteena lähilavana. Tänä suvena nyt oli ensi kerta. Etukäteen en arvannut, että Varjokuvan lisäksi myös toinen orkesteri solisteineen on hyvä. Tangoprinsessa Suvi Karjula ja orkesterina oli Sunset, jossa oli naisbasisti. En tiedä toista naista basson varressa, ehkä heitäkin on, mutta harvinaista joka tapauksessa. Orkesterin sivuilla on kovin vähän väkeä, mutta soittamassa oli kyllä useampi.

Tälle matkalle lähdin ajoissa ja jo päivällä eräs tuttu soitti ja kysyi kyytiä Syvälahteen. Mistähän arvasi, että olen menossa?? No, mukava oli rupatella ja ajaa yhdellä autolla. Ehkä kimppakyydit ovat hyvät, mutta harvoin olen mukana. Lämmintä vielä oli tälle illalle, pyhäksi oli luvattu sadetta.

Kahviorakennuksessa oli hyvästi istumatilaa, tosin kävin seisomassa muutaman kerran. Yritin seurata TV:stä tangolaulujen semifinaalin karsintaa Turusta, mutta en ennättänyt nähdä Antti Ahopellon esiintymistä. No, se oli jo katsottavana netissä, kun palasin kotiin. Olihan se tiedettävä ja varmistettava, että hän on jatkossa Seinäjoelle. Kauniisti lauloi Soittakaa, kuunnelkaa-tangon. Kun juontajadaami haastatteli laulajia ja Anttiakin ja sanoi jotain, että Antilla silmätkin nauravat, olin juuri ajatellut, että onpa hänen silmänsä hyvännäköiset ja komea ja aurinkoinen hän on aina. En kovin usein ole tavannut ihmistä, jonka hymy näkyy silmissä asti samalla tavalla.

Taas kerran ihmettelin, minne ovat kadonneet ne tutut tanssiherrat, joita vielä vuosi pari sitten tapasin niin monilla lavoilla. Sama tunne oli etelän lavoilla liikkuessani, niin kuin edellisenä iltana Krouvin lavalla ja nyt täällä. Onneksi täällä oli sentään muutamia tuttuja, joten jotain toivoa illan suhteen oli. Lisäksi paikalle oli tullut aiempina vuosina yhteisiä tanssimatkoja kanssani tehnyt naistuttu. Mukava oli hetkinen aikaa jutella.

Alkuvalssille haki tuttu herra todeten, että varman päälle voi hakea. Ehkä hakurivissä oli vielä vähän naisia, joten tuttuuden perusteella hänkin haki. Myöhemmin illalla hän haki letkeille polkille. Ne hän tanssitti avo-otteella rinnakkain, joitakin kädenalituksia mukana. Ihan mukava niinkin vaihteeksi. Pari muuta kappaletta illan aikaan tanssimme.

Kyllä taisin saada tanssia foksin askelilla yhtä sun toista, hyvä niinkin. Tavallisen valssin illemmalla sain tanssia todella persoonallisessa viennissä hyvän tangomiehen kanssa. Tango olisi ollut hyvä asia, mutta ei kohdattu. Aika tungoksessa jiven tanssin tutun herran kanssa, pientä olivat askeleemme. Niinhän ne saavat ollakin. Jenkat laiskanpojan jenkkana olivat sopivat illan kuumuuden huomioiden. Rumbaa vei tuntematon herra hyvin ja hallitusti, ehkä pienet kosioeleet olisivat sopineet kuvaan, mutta jokaisella on rajansa tanssiessaankin.

Varjokuvan soitot ovat tuttuja ja tunnistan heidän musiikkinsa, vaikken heitä näkisikään. Humpan, Tanssit talolla, ensi esitys oli kaksi vuotta sitten tässä samassa paikassa. Kuulin sen silloin ennen tansseja, kun soittajat kertailivat vielä sitä ja jo silloin sen rytmi ja sanat jäivät soimaan tajuntaani. Ensi sävelistä erotan sen, kun radiossa alkaa soida tai lavalta kuulua. Tavallisena humppana sen tanssin - herra sanoi, ettei bugilla pilata tätä. Taidettiin kyllä päätyä sitten kävelyhumppaan. Naistenhakuni onnistunein tanssi oli hidas valssi, vaikka myöhästyin siinäkin haussa. Jäljelle jääneistä herroista hain ulkonäöltä tuttua herraa tietämättä osaako hän hitaan valssin. Hän osasi. Hän ei kertaakaan sotkeutunut viennissään. Fiilistelyjen jälkeenkin ykkönen löytyi heti. Silloin minulle tulee onnellinen olo, kun voin luottaa täysin viejään.

Suvi Karjulaa en ole tainnut kuulla aiemmin, mutta hän yllätti. Tangolaulaja hän on. Aloitti tangolla osuutensa ja se oli hieno juttu. Arvostan sitä. Muutoinkin hän lauloi ihan tavallisia kappaleita, jotka olivat tanssittavan hyviä. Ei mitään iskelmää tai beatia. Hänen keikoilleen voi huoletta mennä, jos haluaa kuulla hyvää tanssimusiikkia. Hän on oikein miellyttävä ja hymyilevä esiintyjä.

Orkesteri Sunset on jostain tuttu enkä vieläkään ole saanut päähäni mistä. Sen kosketinsoittaja on musiikkimies. Hyvä oli äänikin. Hänellä oli kaksi kappaletta omia sävellyksiä, joihin on Varjokuvan Kyöstin sanoitus. Valssin Kerran luokses jään tanssin, mutta mitenhän oli, esittikö hän reippaan humpan Jotakin taikaa. Kuuntelin niitä vielä netissä sanojen takia.

Tälle illalle tuli enemmän tanssia kuin edellisenä iltana, jos nyt mitään voi verrata. Itikoitakin oli enemmän ja kosteutta myös. Eli en ihan takki tyhjänä lähtenyt kotimatkalle mukavan juttukaverin kanssa.