17.09.2011 Haapamäen veturipuistossa

Tähän paikkaan vetää minut vain minulle hyvin mieleinen orkesteri. Nyt se oli Helmenkalastajat.  Tuntui jotenkin jo heti aluksi, että tanssipuoli oli edellisen illan toistoa. Jopa vielä vähemmän tasokasta tanssimista. Mutta ei se haitannut, kun nostin katseeni lavalle.

Aluksia lavaisäntä Oiski soitteli levyjä, joskin toivomusten mukaan Korsuorkesteria useamman kerran. Valssia ja humppaa siis riitti joka tunniksi. Suurin osa varttuneesta väestä oli varmaan mielissään. Enkä minäkään nyt pahemmin pahakseni pannut.

Helmenkalastajat, Viihdyttäjä-orkesteri mallia 2008 soitteli tuttuun tapaansa hyvin tanssittavia kappaleita. Solistin ääni on hyvä ja kun hänessä on näköä ja kokoa, niin mikä häntä on katsella vaikkei itse tanssisikaan Joka kerta kun katson lavalle näen vain hymyileviä herroja, joista kaksi osaa tanssia polkkaakin

Illan aluksi orkesterin kahdet kappaleet tuntuivat uusilta tai en muista kuulleeni. Ehkä orkesterinkin soitossa oli läsnä olevalle tanssiväelle sopivaa hitaampaa musiikkia, josta minäkin pidän, mutta tulihan lopulla iltaa nopeaakin. Tämä orkesteri osaa soittaa tanssimusiikkia, johon sopivat  eri tanssilajit, mutta niitä voi mennä myös omien askeliensa mukaan vaikka fiilistellen käteen käyvän herran kanssa. Kahdet hitaat valssit esitettiin, tulikohan toiset levyltä.

Illan mukavimmat tanssit olivat erään varttuneen herran kanssa ja erään nuoremman herran kanssa. Tosin en unohda kahta muutakaan herraa, jotka silloin tällöin kohtaan myös parketilla. Tangoja, rumbaa, fuskua, chachaat, jenkkaa, polkkaa, hidasta valssia, humppaa ja buggia sopi kuitenkin iltaani, vaikka väki pääasiassa tanssi kaiken syliotteella. Vaille yksi olin ajelemassa kotiin kuutamossa, mikä tuntui hyvälle sateiden jälkeen. Varmaan soittajat jaksoivat jatkaa loppuun asti - hymyään…