01.10.2011 Kukonhiekassa 

Olin kirjannut ylös illan tanssipaikkavaihtoehdot. Kaikki olisivat olleet minulle mieleisiä, joskin VT2 ja Varjokuva ihan liian kaukana. Sille matkalle pitäisi olla jo erikseen suunnitelma. Mutta lähempänä olisivat olleet Haapamäen Suojalla Channel Four. Ovat tosin Kivistön työväentalolla sunnuntaina. Ja ihan lähellä olisi ollut Tarja Lunnas ja Rosso, joita en haluaisi sivuuttaa, mutta paikka Vaajakosken urheilutalo on huhujen mukaan pariskuntien paikka. Olisi ollut tosi surkeaa pelkästään kuunnella esimerkiksi Tarjan laulamia polkkia ja Anna-Liisan argentiinalaisia tangoja. 

Eipä sillä, nuo tanssimatkat ovat suhteellisia. Tapasin illan aikana ulkonäkötutun, hyvin tanssivan pariskunnan, jota olen vuosien mittaan nähnyt milloin missäkin. Juteltukin on ja ei ole kotipaikkakunnat tuleet puheeksi. Lapissakin olemme olleet samoissa paikoissa. Nyt he kertoivat, etteivät jaksa aina olla samoissa paikoissa samojen orkesterien tansseissa, kun etelän tanssipaikat ovat siksi muuttuneet. Niinpä he Lahdesta ajelelivat Kukonhiekkaan ja yöpymispaikkana on lähellä Summasaari. Jäin miettimään, että vaikka kaipaan etelän tanssipaikkoihin, en minäkään jaksaisi aina olla samoissa paikoissa. Niin monet hyvät orkesterit ovat etelän tanssipaikkojen pitäjien valintalistojen ulkopuolella. Niin kuin illan kaksi orkesteria.

Ihan aluksi oli sopivasti tilaa tanssia ensimmäinen tunti. Se oli sekahakua, joskin herrat hakivat. Eräs tuttu herra sanoi myöhemmin, että naiset näyttävät hakevan herrojen vuorollakin. Niinpä niin. Naisia oli paljon ja rohkeimmat ottivat ohjat omiin käsiinsä. Mutta se ensimmäinen tunti olikin tanssia. Tuttuja olivat herrat ja ensimmäisen Dieselin osuuden tanssin kokonaan. 

Caminiton osuus alkoi varttia vaille yhdeksän ja se sujui kohtuullisesti, mutta sitten alkoi naistenhaku. Väkeä alkoi olla omiksi tarpeiksi ja jos lipunmyynti olisi suljettu nyt, olisi tanssillisesti tullut hyvät tilat tanssia. Mutta eihän se niin mene. Ennen pitkää oli täysi tungos. Naistenhaulla en onnistunut, koska en osannut hakea heti ja siitä, vaan odotin kappaleen alku ja rauhallinen haku on turha juttu. Niinpä en monta kappaletta tanssinut. Seuranneella herrojen haulla oli lähes yhtä toivotonta. Illan hyvän alun tanssimisen jälkeen muutamat kappaleet nostivat tunnelman kuitenkin plussalle.  

Ensiksi illan alku Dieselin soittaessa oli yllätys. Muistin, että he soittavat hyvin, mutta he olivatkin loistavia. Kerrassaan upeaa tanssimusiikkia kaikki heidän soittamansa kappaleet. Kitaristi lauloi hyvin, mutta rumpali ylitti kaiken. Varsinkin kaksi hänen laulamaansa kappaletta olivat sykähdyttävät. Seisoin lavan edessä hetken aikaa katsomassa häntä. 

Tanssilajien puolesta lähes kaikkea soitettiin, niin humppaa kuin sambaa, foksia ja fuskua, chachaata kuin rumbaa. Tavallisia valsseja oli muutama. Vaikka en niistä erityisesti pidä, lähinnä kun monet valssit ovat passiivisia eli kaipaan askelpituutta ja sellaisia olivatkin illan valssit. Mistä lie löydettykään niin hyviä valsseja. Hyvät olivat viejäherratkin. Maltillista rumbaa ja chachaata olivat tanssini, sillä tilaa ei ollut kuin ihan lähityöskentelyyn, mikä ei nyt pahasta ole kun sen siltä kannalta ottaa. Jenkat soitettiin alkuillasta, mutta lähtööni mennessä ei soitettu polkkia eikä masurkkaa. Kumpikin orkesteri taitaa ne. Tiedän sen Caminitosta ja Aron nettisivuilla mainitaan, että orkesteri  soittaa niitäkin. Kahden orkesterin illoissa ei vain jää kovasti aikaa pelkille orkesteriosuuksille. Tosin Dieselin kaksi alkuosuutta ilman Aroa olisi ollut hyvä tilaisuus soittaa vaikka ne polkat.

Illan aikana soitettiin kolmet hitaat valssit, jotka pääsin tanssimaan, mikä kohensi muuta illan kulkua. Tangoja laskujeni mukaan esitettiin neljä paria, aluksi orkesterin esittämät illan alussa. Ne sain tanssia tutun herran kanssa ihan hyvässä viennissä. Seuraavat tangot tulivatkin vasta Kari Piirosen ensimmäisellä osuudella, myös Punaiset lehdet, joka on minusta edelleen hänen paras kappaleensa. Ne tangot tanssin, mutta kun illan tungosaikaan Kari esitti vielä kahdet parit tangoja, toiset kiitoskappaleenaan erittäin runsaitten kättentaputusten jälkeen, niin minä vain kuuntelin ja katselin. Punatukkaiselle tytölle tango ei koskaan vanhene ja Aamun koi oli myös kaunis, viimeistä tuotantoa. Kiitos kappaleena oli Hopeinen kuu ja eturivin ihailijadaamin toive Tähdet meren yllä. Sen jälkeen minäkin sain illan osuuteni täyteen. Karin ja vaimonsa halausten jälkeen lähdin täyden tähtitaivaan alla ajamaan kotiin paikoin täysin tien peittämän usvan läpi. Musiikillisesti ei juuri parempi tanssi-ilta voi olla.