Pesäkalliolla Omega ja Eija Kantola

Meidän porukalla oli mukavaa sosiaalifoksaavassa joukossa Omegan soittaessa paljon paremmin kuin muistinkaan. Projoukkoja ei näkynyt. Eija Kantolankin kappaleet olivat ihan tanssittavia, mutta orkesteri oli tosi hyvä ilman solistiakin. Lähes wienervalssit olivat upeat ja ilman Kouvolan lahjaa tanssiparketeille ilta olisi jäänyt eväitten tuhlaukseksi.

Ei voi mitään, mutta Kuntsin tunnelmaa hyvine tanssijoineen, jotka osaavat käyttää tanssitilaa toiset huomioiden, ei Pesiksellä ole. Yhden ainoan fuskun aikana tuli terävä potku kolme kertaa nilkkaan. Jos en sitten itse osannut sijoittaa jalkojani sopivasti.

Pinssejä ei tarvinnut etsiskellä. Tuskin niitä olisi ollutkaan, jos ei lasketa omaani ja Ällikkämiehen. Kiitos Seinäruusu, kun esittäydyit. Pinssiä en edes yllättyneenä huomannut katsoa. Palstaa lukevia oli muutama paikalla. Siis, ei tansseja, jossa ei olisi Matin palstan lukijoita ja/tai Lopen Perunan lahjoittamien pinssien omistajia läsnä. Kyllä tanssiminen on mukavaa.

PS Kiitos jarrumiehelle, ajettiin taas kaikella kunnialla.