Niin kaunis on maa ja korkea taivas....

....siltä tuntui, kun ajelin Tulenliekkiin tanssimaan. Jalat kipeinä vieläkin viikolla olleista Rauhalahden tansseista. Kipukohta vain käsittämätön, säären etuosat. Kaikessa muussa imelän kipeät paitsi tanssiessa ei tunnu. Jäänyt kai lihashuolto vähiin ja rasituksellakin on rajansa. Pitäisi kuunnella kroppaansa.

Autolla ajaessa huomaa kauneuden ympärillään. Aurinko vielä taivaanrannan yläpuolella. Taivaalla samat värit kuin talvella auringon laskiessa. Sulat tiet. Pieniä lumisia alueita pelloilla. Puut alastoman kauniita.

Ajatus rientää jo edellä tanssipaikalle. Mitähän on odotettavissa. Perjantai-ilta voi olla arvoitus. Tansseja yleensä siellä lauantaina.

Tango se on ykkönen minulle, tanssi ja ennen kaikkea tunnetila. Niin kuin Leena Blomqvist kertoi eräässä lehdessä. Ja siksi ajoin sinne. Toivossa saada edes jonain tanssi-iltana tanssia tangoa oikein sydämen pohjasta, toteutui täydellisesti näissä tansseissa. Lähes tunti yhtämittaista tangoa ja välilläkin entisten tangokuninkaallisten esittäminä. Paikalla hyviä Seinäjoen kuninkaallisehdokkaita. Fantasia-orkesteri, Johanna Piipponen ja Arto Nuotio hoitivat osuutensa hienosti. Harmi, että Erkki Räsänen oli sairastunut. Häntä olisi kuunnellut mielellään, sillä tango on hänenkin sydäntään lähellä.

Lieneekö Mikko Mäkeläisen tämän iltainen esiintyminen vähentänyt tanssiväkeä edelliseltä illalta tai sitten eikö tango kosketakaan kuin tiettyjä tansseissa kävijöitä. Mutta meillä paikalla olleilla oli tilaa tanssia ja koko illan musiikkitarjonta oli erityisen hyvää. Ja mikä parasta, parien lisäksi, meitä parittomia naisia oli ehkä kolmasosa miehiin nähden. Kaikki saivat tanssia koko illan.

Kun silmäilin palstalle kirjoittavien nikkejä, huomasin tanssineeni ainakin kerran hyvin monen herran kanssa ja joistakin on tullut hyviä tanssituttuja. Huono juttu on sitten se, että muisti voi pettää täysin eli niin kävi eilen. Komea sutjakka herra haki tanssimaan ja yhden takanympäryskierroksen jälkeen(tanssisalissa on keskellä iso takka, jossa on loppuillasta tuletkin) kysyy, olenhan Julia. Haku alkoi aivokopassani ja ei mitään mielikuvaa. Puolitoista vuotta on liikaa tässä iässä. Samalla kyydillä oltiin Jämsän pinssitansseissa. Herra oli komistunut entisestään ja tanssitaito persoonallisen vievää, varsinkin tangossa.

Täytyy olla niin, että tanssiminen tai mikä tahansa muu mieleinen tekeminen saa ihmisen sieluntilan näkymään ulospäinkin ja siksi tanssilattioilla näkyy paljon seesteisyyttä. Itselläni tango aiheuttaa lähes poissaolevan tilan itseni ulkopuolelle. Tätä oloa voi saada lisää sitten illalla Kuntotalolla. Kannattaisi kaikkien, jotka eivät ole vielä nähneet PN-poikien valotaulua (seuraavaksi tulee esim. tango) ja tanssineet heidän hyvin monipuolisen ja selkeän tanssimusiikin tahdissa, suunnata matkansa Kouvolaan.