Yölintua ja vähän muutakin

Parempi myöhään kuin ei ehkä sittenkään... Hyvä Stefanus, enhän mie joka reissun jälkeen aamuyön tunteina jaksa istua koneen ääreen, kun sänky kutsuu kovasti ja varsinkin jos on ”kaikkensa” antanut parketilla ;)

Vähän mielipidettäni illan orkestereista, joiden anti oli hyvin muistissa parin viikon takaa yksistä ruuhkaisimmista tansseista, joissa olen ollut eikä ruuhkaan syy silloin ollut fanijoukko. Maanviljelijöiden elojuhlien ruuhkaa ei mikään voita, joten nyt Yölinnun ruuhkatanssit hyvin kesti, kun tiesi tilanteen etukäteen.

Yllättävää oli, että Jenni Mäkikallin&kumppanien kappaleet tuntuivat hyviltä ja korvat lepäsivät. Kappaleista monet olivat miellyttäviä tanssia. Olikohan erilainen kappalevalikoima kuin Pistohiekalla. Ja oli tilaa tanssiakin, kun toisen orkesterin fanit poistuivat. Yölintu ei muuksi muutu vaikka voissa paistaisi. Liian kovat volyymit, liian nopeasti soitettuja kappaleita ja teatterimainen lopetus, mikä tietysti oli hieno savuineen ja sai fanit haltioihinsa niin kuin heidän yhteislaulunsa Simon kanssa. On se hyvä, että esiintyjillä on omat tukijoukkonsa. Ja listaykkösen sijaa ei sovi aliarvioida. Me vain arvostamme eri asioita tanssipaikalla. En tosin millään voi ymmärtää, että fanit vievät puolet lattian tanssitilasta, vaikka kuinka olisivat maksavia asiakkaita. Tanssilattia on tanssia varten ja faneille tulisi järjestää paikka muuten, mutta minne? Itsekin ihailen suunnattomasti joitain orkestereita, mutta ei tulisi mieleen seisoa iltaa orkesterin edessä. Arvostankin heidän taitoaan soittaa musiikkia, joka tuntuu koko kropassa ja vie mennessään ;) No, katselen tietty minäkin, mutta tanssin lomassa.

Kun olen sattunut jo muutaman kerran polkattomiin tansseihin (jos lauantaisen valssipolkan jättää väliin), niin nyt Yölinnun vai kumpiko soittikaan, polkka oli hyvätahtinen. Johtui varmaan hyvästä viejästä, jolla kaikki tanssilajit olivat kiitettävästi hallussa. Joskin ahtaus ja tanssiväen toistensa huomioonottamattomuus rajoittivat osin etenemistä, mutta hyvässä viennissä kaikki kääntyy nautinnon puolelle.

Niin ja palstalaisista. Minä en kyllä muista katsella, olisiko paikalla ja ketä. Enemmän kiinnostaa, onko hyvin liikkuvia herroja paikalla:) Sitten saatan kyllä vieraalta kappaleiden lomassa kysyä tunteeko tanssi.nettiä. Todella harva tietää ja sitten kerron, että sieltä näkee mukavasti tanssipaikka/orkesteritarjonnan. Ihan joku saattaa kertoa juuri katsovansa sieltä, minne menee. Uusia kirjoittajia ei nykyisin ole sattunut kohdalle eikä ainakaan maaseudulla.

Olet, Stefanus, ihan oikeassa. Suomen tanssivasta väestä tanssi.net-tietoisia on olematon osa. Lukijoita voi olla, mutta luulen, että hekin varmaan vaihtuvat. Epäilen, että kuka jaksaa lukea kaikkia näitä kirjoituksia, pitkiä ketjuja, osin keskeisiä vuoropuheluja. Se, joka jaksaa, luultavammin ilmaantuu palstalle itsekin. Jos en itse kirjoittaisi, tuskin lukisin muuta kuin kuka soittaa ja missä. Toisaalta, monet kirjoittajista tuntevat toisensa, niin mm sen takia palstan sisältö on "siisti". Ja onhan Matti aina olemassa valvoen meitä.

Tässä tuli nyt yhdistettyä tanssiasiaa laajemmin. Stefanus sanoo saman muutamalla rivillä. Niin olemme erilaisia ihmiset kaiken suhteen.

Uudet lukijat, tulkaa mukaan, tästä ei elämä parane :) Tanssi.net on ollut elämäni suola ja sokerina ovat olleet ihmiset, joihin olen tutustunut tämän palstan, kirjoittelun, pinssin ja tanssien myötä. En ikipäivänä olisi matkustellut Suomea ristiin rastiin jostain muusta syystä kuin tanssin takia. Ja kokenut iloa ja surua, onnen hetkiä ja masennusta. Mutta se kaikki on elämää.

Toivotan hyvää syksyä kaikille lukijoille.

PS Metsälinna, kiitos - kaikki oli taas hyvin siellä - myös kiitos Ramille alkuillan väliaikamusiikista, jota ei voita mikään, ei edes Yölintu ;)