FBI Beat ja Nelinpeli samalle illalle

Perjantai-iltana päätin yhdistää kahden miellyttävän tanssiorkesterin kohtaamisen. Kallioniemessä oli FBI ja ravintolassa Nelinpeli.

Kaunis oli kesäilta Kallioniemen lavaltakin katseltuna. Ja kaunis oli lavakin. Jotenkin vielä paremman ja valoisamman näköinen kuin aiemmin. Lattia oli hyvässä kunnossa. Tanssiväkeä ei ollut paljon eikä ollut vielä klo 21.30 kun poistuin jo vähän aikaisemmin kuin olin ajatellut. Tanssiherrat, minulle tuntemattomat, hakivat kyljeltä kummaltakin, kaipa tuttunsa, joten 3,5 tanssitun kappaleparin jälkeen katsoin poistumisen aiheelliseksi. En jaksa istua kovin pitkään tanssipaikalla.

Levymusiikki oli soimassa hieman vaille kymmenen Ravintola Marilynissä. Olen kerran aikaisemmin siellä käynyt – Kuntotalolta jatkoille PNP:n soittoa kuulemaan. Kuuntelua se oli silloinkin ja niin oli nytkin. Mutta Nelinpeliä kuulen niin harvoin, ettei ollut ollenkaan pitkä aika kolmetuntinen "konsertti".

Kun menin sisälle, paikalla oli muutama perhe ja joku pariskunta. Illan aikana, siis klo kymmenen jälkeen tuli hieman lisää, mutta todella vähäinen lauantai-illaksi asiakaskunta. Alkuillasta lapset leikkivät ja tanssivat lattialla ja orkesteri sanoikin, että jos olisivat tienneet, olisivat laatineet ohjelmistoa heitäkin silmälläpitäen.

Istuin kahta tanssittua kappaletta lukuunottamatta illan tupakoimattomalla sivulla lähellä orkesteria erään naisen ja erään pariskunnan seurassa, joka tanssi kovasti välillä. Siinä tuli juteltua tanssimisesta ja musiikista yms. Väen määrä ei kuulemma ollut poikkeus. Molemmat tanssitut kappaleet olivat hyvät, sillä hitaalle valssille haki vain hetken paikalla ollut konkaritanssija, taito hallussa ja hankittu muualta kuin lavoilta ja vaihtoaskelkappaleelle haki arvokas vanhempi herra.

Mutta Nelinpelistä. Tanssiorkestereiden Suomen mestari 2006. En vieläkään ole päässyt katsomaan nauhoitusta Kesäillan valssista. Oma tekniikka nauhoituksessa petti ja saan vasta maanantaina tutun minulle ottaman nauhoituksen. Kommentteja olen kuullut ja huonoon suuntaan. Syy voi vain löytyä Ylestä ja tuottajan käsityksistä, mitä Suomen kansalle tämän tanssiohjelman myötä tulee tarjota. Tarkoitus ei ole varmaan antaa todellista kuvaa, mitä tanssipaikoilla tapahtuu. Mutta jos olisi ja Nelinpelille olisi annettu vapaa esiintymismahdollisuus ja kyseessä oikea tanssipaikka, siinä olisi suomalaisen lavamusiikin helmet tulleet esille. Vaikka kyse oli ravintolaillasta, musiikki oli tanssittavan hyvää jenkkoja myöten. Nelinpeli on iloinen, ulospäin suuntautuva orkesteri, joka saa tunnelman korkealle.

Kello yksi sitten lähdin ajelemaan kotiin. Tanssit olisivat jatkuneet kai neljään… Lähtiessäni oli asiakaskunta jo vähentynyt harvalukuiseksi. Juttukaverit vielä jäivät, hyvä niin, että oli edes muutamat kuulijat. Montakohan oli loppuun saakka. Tällainen ilta ei voi olla kovin innostava orkesterillekaan ja toivon, että lauantai-ilta Tulenliekissä on korvannut sen heille suurella ja innostuneella tanssijamäärällä, mikä on normaalia siellä.