Kotoisat perjantai-illan tanssit

 

Jo viikolla nuori ja pirteä, juuri 18 v täyttänyt, tulevan kevään ylioppilas ja parin päivän päästä ajokortin saava neito kyseli minne olen menossa perjantai-iltana. Mukava olikin saada matkaseura. Siinä yli 100 km hujahti äkkiä.

 

Monta kertaa jälkeenpäin ihmettelen, että niin eri ikäluokissa, joskus ihan erilaisissa elämän olosuhteissa tai tilanteissa olevat ihmiset tulevatkin erityisen hyvin toimeen keskenään. Ja tässäkin tapauksessa kaiken "syy" on tanssi. Tuskin koskaan olisimme kohdanneet ellemme tanssipaikalla ja vielä yhteinen tekijä oli meidän molempien mielestä eräs mukava tanssiherra. Nyt myöhemmin kyllä muutoinkin olemme saman henkisiä, joten tanssiminen oli vain alku ystävyydelle.

 

Olimme hyvissä ajoin perillä, sillä en ole luopunut tavastani vaihtaa vaatteet ennen tansseja. Leveä hame rytyssä 100 km autossa istuen ei ole kaunis. Pian olimmekin sitten sisällä. Kello oli vaille kahdeksan ja hieman oli tanssijoita tullut paikalle. Väkimäärä lisääntyi ja kymmeneen mennessä olikin jo ajoittain lattia tupaten täynnä. Mitään ruuhkaa ei voi sanoa olleen, mutta enempääkään ei olisi tarvinnut olla.

 

Paljon oli tuttuja tanssiväessä ja siksipä illasta muodostui mukava tanssittavien herrojen ja hakurivissä kuulumisia vaihtaen harvoin näkemieni naisten kanssa.

 

Tommys ja Plogman ovat tuttuja useamman tanssi-illan jälkeen ja kyllä poikien soittaminen ja musiikin tyyli on sitä, mistä pidän. Kantri- tai mikä se tyyli nyt onkin, tulee esille erityisesti valssissa, jenkassa ja polkassa ja varsinkin viimeksi mainitut ovat hyvin letkeitä tanssia. Pidän erityisesti poikien osuuksista tanssi-illassa, mutta ei Plogmankaan huono ole, mutta hänellä vain on hyvin paljon samantyylisiä kappaleita. Monipuolisuustakuu ei koske häntä ja ehkäpä omalla persoonallisuudellaan hän on suosiossa. Hyvä niinkin. Ei kai kaikkien tarvitse olla samanlaisia lavallakaan, kun emme ole me tanssijatkaan. Siis yhdistelmänä Tommys ja C.P. kutsuvat minua tanssimaan, jos ovat vain sopivan lähellä.

 

Illan yllätys olivat polkat joskus tanssilattialla pientä nuljaskointia (ei lima-) kanssani harrastaneen miehen kanssa. Se on ihmeellistä, niin kuin koko elämä, että jotkut oppivat polkankin ihan sujuvasti, vaikka hieman vanhempina. Käännökset ja suunnanvaihdot olivat mallikelpoisia ja tulevat tanssikilometrit vain lisäävät taitoa. Yritin etsiä linkkiä tuohon nuljaskointi-sanaan, mutta löysin nyt linkin vain Limanuljaskaan. Hauska tanssimatka siinä oli kirjoittajalla.

 

Monta mukavaa Kaakonkulman tanssiherraa oli paikalla ja tohtorin kanssa valssi on mieliinpainuvaa, sillä en taida vieläkään kunnialla selvitä seuraamisesta. Opin minä vielä ennen kun siirryn kokonaan katselupuolelle. Onneksi saan anteeksi kompasteluni. Mitä muuta niin sielukas mies ja kirjoittaja voisi tehdäkäänJ

 

Eräs vanha tanssituttu, nuori herra, kertoikin, että hänellä on nyt nikki tanssi.netin keskustelupalstalla. Sehän oli hauskaa, että oli rohkaistunut. Samalla huomasin, että hänestä on tullut oikein hyvä tanssija ja tanssikilometrit ovat tuoneet varmuutta. Muistelen, että joskus olemme tanssineet ensi kerran Kuntotalolla. Kumpiko haki ensin, en muista, mutta saatoin olla minä, ehkä.

 

Naistenhakua oli tunnin verran ja yritin tietysti hakea herroja, jotka olivat hakeneet. Erityisesti etsin herraa, jolla oli puku päällä ja solmio kaulassa. Haki alkuillasta tanssimaan. Sanoinkin hänelle, että illan tyylikkäimmin pukeutunut on. Tanssipaikoilta oli tuttu ja joskus aiemmin tanssittukin. En löytänyt häntä kappaleiden alkaessa, mutta sitten huomasin, että istuu penkissä ja taas kadonnut seuraavan kappaleen alkaessa. Naistenhaulla ei auta kauan valita. Joten sain haettua muutamaa muuta herraa.

 

Olin jo välillä unohtaa, etten tullut yksin paikalle. Siinä katsellessa huomasin, että pirpanaa kyllä tanssitettiin, vaikkei juuri ihan omaa ikäluokkaa ollut paikalla. Muutama taitava kädenalitanssija oli paikalla, joten hän sai tanssia useita mieleisiä lajejaan, mutta näytti kyllä kelpaavan herrojen syliinkin…

 

Illan tanssilajivalikoima oli fusku-jive-bug-pitoinen, joskin hitaampiakin kappaleita tuli sekä tangoja että valsseja, humppaa yms. Väliaikamusiikissa olisi ollut parantamisen varaa. Masurkkaa ei soitettu. Orkesterin tiedoissa näkyykin lukevan, ettei kuulu säännöllisesti ohjelmistoon. Heidän tanssi-illoissaan on joka tapauksessa mukava käydä, koska lavalta säteilee jotakin tanssilattialle ja sitä ei voi olla tuntematta eikä näkemättä. Antaumuksellista laulua kapellimestarilta ja basistilta, yhtä hymyä koko porukka ja solistin kauniit silmät ja hymykuopat ja ääni, jota olen kauan ihaillut. Eikä haittaa vaikka toista kotimaista kieltä käyttävätkin paljon.

 

Kotimatkan teinkin yksin. Pirpana jäi erääseen toiseen kyytiin, kun jutut jäivät häneltä kesken tanssipaikalla. Onneksi oli päässyt hyvin kotiin, kertoi äitinsä seuraavan illan tansseissa.