...paitsi oikea Väliaikainen Anttolanhovissa!

 

Kyllähän oli kulunut aikaa, kun viimeksi heidän tansseissaan olin, mutta nyt sain kuunnella ja katsella heitä oikein kunnolla. Useamman kerran tanssilattialla herrojen kanssa totesimme, että kyllä oli saatu oikea tanssiorkesteri iloksemme. Oli myös ilo kuunnella Arton laulua ja kokemustahan hänellä on siinäkin. Tangoistakin innostunut solisti/soittajajäsen on plussaa orkesterille. Ei sillä, kyllä laulupuoli oli hallussa koko joukolla. Basisti Arinkin ääni kuului joukossa. Ihan kuin Jannekin olisi laulanut mukana, vaikkei siitä mitään kerrotakaan;) Kotisivut paljastavatkin, että soittaminen se on sydämen asia. Rumpali Esan lauluosuus Peppi Pitkätossu-kappaleessa on kyllä hauska. Toinen Esa taas soittaa sitä soitinta, mitä joka kerran etsin tuntemattoman orkesterin esiintyessä. Haitari kuuluu minun mielestäni tanssiorkesterin työvälineisiin ja en kyllä ymmärrä, miksi sitä ei kaikilla ole. Joskin tiedän orkestereita, joissa se on, mutta mielellään haitarinsoittaja jättää haitariosuudet vähiin. Kitara se on, mistä soittajapojat tykkäävät ja ei siinäkään mitään. Kunhan tasapuolisesti illan aikaan esitetään eri soittimille sopivaa musiikkia.

 

Jossain vaiheessa iltaa soittajat yllätti väsymys ja rumpalia lukuunottamatta koko joukko otti pienet nokoset pitkin pituuttaan lavalla. No, ei ihan, soitto jatkui koko ajan. Eli väliaikaisesti voi esittää pientä showtakinJ  Tanssit olivat alkaneet klo 20 ja ilmeisesti jatkuivat puoli kahteen. Kun taas myöhästyneenä jouduin paikalle, niin ajattelin lähteä myös vähän aikaisemmin nukkumaan. Neljännen setin lopussa oli sopiva aika. Oli ollut tilaisuus välillä tanssia ja välillä kuunnella orkesterin soittamista, mistä todella pidin. Pöytäseurueemme kiinnitti erityisen huomion Arton lauluun. Puhdas ja selkeä ääni, joka ei pettänyt missään tilanteessa. Väliaikainen voi olla onnellinen joukkonsa kokoonpanosta ja tiedän, että tanssijat arvostavat heidän konstailematonta tanssimusiikkiaan.