Tulipunaruusut ja Anneli Mattila orkestereineen


Tämä lauantain tanssipaikka piti oikein tarkkaan ajatella ja sumun ja tihkusateen saattamana päädyin Tulenliekin lämpöön. Oikeasti siellä oli aluksi viileää, kunnes tanssiminen ja myöhemmin illalla sytytetty takka keskellä tanssilattiaa kuumensi kai jo tunteitakin.

 

Tanssit alkoivat hieman yli kahdeksan, kun paikalla on kaksi orkesteria. Tanssijoita oli ensi sävelillä muutamia pareja lattialla. Väki lisääntyi ja oli ajoittain jo pientä ahtauden tuntua, tosin siihen ehkä vaikuttivat tanssilattian käyttötavat. Eihän ne suunnat ja pyörähdykset satu aina sopivasti ja joskus sylitanssijat eivät huomaa paikallaan tanssivia. Mutta kaiken kaikkiaan hyvin ilta sujui.

 

Herrat V.I.P aloittivat illan. Tutunnäköisiä olivat, jossain olen ollut heidän tansseissaan. Mukavaa perustanssia soittivat ja Anneli lauloi tuttuja kappaleitaan. Pikkusisar oli mukana, taitaa kulkea kummankin isosiskon kanssa keikoilla. Lauloi pariinkin otteeseen ja jos ei näe eikä kukaan kerro kuka laulaa, niin en osaisi varmasti sanoa kenen ääni on. Ainoa mikä ei miellyttänyt silmääni, olivat sitten muodinmukaiset nuorille naisille kuuluvat kauhtuneet farkut, jotka eivät pukeneet häntä.  Kesällä näin hänet kauniimmissa vaatteissa.

 

Tulipunaruusut ovat omassa luokassaan. Tuttua, selkeää tanssimusiikkia kauniisti soitettuna. Rainer Laamasen ääni on aina yhtä upea. Kuulinkin, että hän on joskus ennen ollut solistina/laulajana? Sebastian-nimellä. Sitä en ole tiennyt. Herrat ovat tyylikkäitä yhtenäisissä asuissaan ja uusi 12-kappaleen cd "Jää mun vierelleni aamuun" oli kaupan. Jos orkesterin jäsen kysyy välillä, mitä saisi olla, niin ketä se haittaa. Jotkut eivät pidä siitä. Ei ole monta orkesteria, jotka hoitavat esiintymisensä ilman nuotteja. Ihailen heidän vuosikymmenten kokemustaan tanssipaikkojen esiintyjinä. Aikaisempi haitaristi tulee vielä joskus mieleeni. Kuulinkin, että hän on hiljattain ollut Kaija Lustilan keikalla soittamassa.

 

Tulipunaruusut esittivät kaikkea paitsi masurkan. Tulikohan jokin epähuomio orkesterille, koska illan aikana tulivat kahdet jenkat ja kahdet polkat. Enkä nyt edes muista soittiko Mattilan orkesteri mitään näistä. Tangoja esitettiin kyllä monta paria. Osa oli kohdallani tunteita herättämätöntä perusvientiä. Onneksi kolme herraa vei mukavasti ja persoonallisesti tangot. Hitaita valsseja soitettiin ainakin yhdet parit ja mukavasti meni. Edellisen illan hidas valssi vielä kummitteli mielessäni, kun sen askelista ei ollut herralla tietoa. Huomasin siinä tanssiessamme pariskunnan, joka tanssi tyylikkäästi ja illan mittaan sitten kohdattiinkin. Olivat tulleet pohjoisesta kylämatkalle lähiseudulle. Herra oli tanssinetin Tango, jonka kanssa tanssipaikalla tango onkin joskus ollut bravuuritanssi.

 

Tanssiherroista ja heidän taidoistaan saa luetteloa pitkään ja lyhyesti en osaakaan heistä kertoa. 

Paikalla oli monta hyvin taitavaa ja kauniisti vievää herraa. Ilo oli tanssia erityisesti paikan lähiseudun herrojen kanssa. Eräs oli tosin kaukaa, koska oli Ylivieskasta asti tullut Aaltosten tanssikursseille Joensuuhun ja sieltä tanssimaan Tulenliekkiin. Hänelle erityinen kiitos, koska polkat olivat kai jäänet tanssimatta ilman häntä tai ainakin ensimmäiset. Toisille hainkin itse häntä. Ilo oli tanssia myös muita kappeleita hänen kanssaan, sillä taitoa riitti. Hän näytti "tutulta" alusta lähtien ja melkein sama juttu kuin jos vaikka uutisjulkkiksen näkisi oikeasti, niin tutulta näyttää. Hyvä, ettei moikkaa….Siinä jutellessa selvisi, että hän on ollut katsomassa lavatanssikisoja, ei kilpaillut. Tunnistan melko usein kilpailevat/kilpailleet herrat. Ei siis sieltä tuttu. Hietasaaressa käy myös tanssimassa. Ehkä siellä nähty. Viimein punainen lanka löytyikin, reilun kymmenen vuoden takaa. Oli ollut Tanssit stadissa kolmena kesänä nauhoitetussa TV-ohjelmassa tanssimassa. Minulla on nauhoitukset tallessa kaikista vuosista. Mukavaa katseltavaa tuleville illoille ja katsottava, kuinka hän siellä tanssi. On se tuo ihmisen näkömuisti joskus ihmeellinen.

 

Lähikaupungin tanssitaiturit olivat runsaslukuisina paikalla ja osani sain minäkin heidän vienneistään. Turvallisen sympaattinen oli tuttu herra, joka alusta asti "piti huolta" ja jolle loppuillasta mököttelin ihan suotta, kun itselleni olin ärsyyntynyt. Kyllä hengen sivistys on pesinyt häneen. Tangot, sambat ja ym. olivat juuri meille sopivat. Kiitos vielä kahvihetkestä. Siihen osallistui myös eräs tanssidaami, johon mielelläni tutustuin.

 

Illan hauskuudesta piti huolen villikko, jonka kanssa tanssittu jo aiemminkin ja nyt se vasta menoa oli. Oli askelta ja hyppyä ja taivutusta, että melkein "pitkät" hiukseni lattiaa pyyhkivät. Jalkani olivat solmulla milloin missäkin kohdassa. Jenkat alkuillasta olivat vauhdikkaat komean pitkän herran kanssa. Toiset jenkat menivätkin polkkaherran kanssa. Fiilistellä sain tutun taidokkaan herran kanssa, joka tanssii taivaallisesti cha-chaata. Tällä kertaa oli muu kappale, mutta ehkä joskus toisen kerran paremmalla onnella. Hänen viennistään tulee mieleeni herra Helsinkiläinen, jonka kanssa kesällä cha-chaa Pistohiekan lavalla oli ikimuistoinen. Buggia sain tanssia nyt usemmankin herran kanssa ja ne ovat illan piristyshetkiä. Joskus tanssi-illassa ei pääse osalliseksi ollenkaan niistä.

 

Tanssiväkeä oli aika paljon. Naisia ja miehiä suunnilleen saman verran. Jos kaikki olisivat olleet tanssimassa, tuskin olisi monta yksin istunut penkissä. Tanssit kestivät viisi ja puoli tuntia. Alkuilta oli erityisen mukavaa, koska oli väljyyttä vielä tanssia ja hieman väki väheni viimeiselle tunnille. Naistenhakua oli kai tunti ja muutoin oli sekahaku, joka tarkoitti miestenhakua. Tällä kertaa ennätin myös hakemaan niitä herroja, joita halusin.

 

Lattia oli ensi askelista haljasnahkapohjakengilleni kuin liukurata, joten turvalliset mummokenkäni olivat tarpeen. Kahvinporoja oli paikoin liukasteena, mutta kenkäni liukuivat jo pelkällä puhtaalla lattialla. Tosin kenkien reunat ja päältäkin olivat vaaleassa pölyssä. Mitä se lie ollut? On ne vaan tanssipaikkojen lattiat erilaisia, sillä Mäntymotellin lattialle käy kengät kuin kengät. Tässä paikassa on ruokaa ja juomaa tarjolla kuten euron maksavaa pullovettäkin, jossa oli virkistävä maku.

 

Mukavat olivat tanssit ja vähemmän mukavaa oli ajaa sumussa ja ajoittaisessa tihkusateessa kotiin. 

Onkohan biorytmilaskurin laatija vaihtunut, kun ennusteet sattuvat kerrankin kohdalleen….