Channel Four ynnä Väliaikaista 7.12.2006

Lomalla on aikaa kaikkeen, mitä haluaa. Joten hyvin pitkästä aikaa tutustuin Monreposin tanssiravintolan tunnelmiin. Hiljaiseloa oli sielläkin. Niin kuin aika monissa ravintolatansseissa. Ehkä itsenäisyyspäivän jälkeinen arkipäivä ei saanut ihmisiä liikkeelle, mutta kuulin, ettei kovasti muutenkaan viikolla käy asiakkaita.

Levymusiikin soidessa aluksi, huomasinkin tutun herran kauempaa. Olinkohan katsonut väärin orkesterin nimen. Väliaikaisen hanuristi siellä olikin. Selvisi myöhemmin, että oli tuuraamassa Channel Fourin toista hanuristi/kosketinsoittajaa. Osoittaa hyvää ammattitaitoa sopeutua mukaan, vaikka orkesteri tuttukin olisi. Channel Fourin tansseissa olen ollut joskus ja nyt siinä oli uusi herra. Reilun vuoden ajan hanuria/koskettimia soittanut nuori herra, jolla oli myös hyvä ääni. Todella hienoa, että orkesterissa on kaksi haitaristia. Ja tämä soittaja onkin ollut finaalissa asti Kultaisessa harmonikkakilpailussa vuonna 2000. Rumpali lauloi myös paljon ja erityisen kauniisti esittikin Kulkuri ja joutsen-laulun. Sitä kappaletta tanssiessa oli leijuvan hyvä tunne sähkönsinisessä paidassa olevan herran kanssa. Hänellä olikin sopiva syli. Muutama muukin kappale sujui hyvin hänen kanssaan. Tanssitaustaa ja malttia tanssia hänelle tuntui olevan.

Illan toinen ilo oli tuttu Kaakonkulman mies, jonka kanssa sain tanssia useita kappaleita. Varsinkin tango ja cha-chaa olivat tunnelmaa kohottavat ja jälkimmäinen riemastuttavan hauska. Erästä kappaletta tanssimme hitaana jivenä ja siinä ennätti tehdä painonsiirrotkin huolella.

Sain osakseni parilta herralta epämukavaa vientiä ja huomasin, että kovaa vauhtia vievää herraa pystyinkin jarruttamaan, kun mitään tolkkua ei ollut askelissa eikä viennissä. Mummokenkäni luisto oli sopiva lattialla, mutta sain niihin myös tarvittavan hidasteen. Muutama muu herra veikin tavallista foksia kohtuullisesti, mutta hitaassa valssissa viejä ei saanut aina käännöstä sujumaan ja suunta olikin sitten taaksepäin. Ja katosi siinä ykkönenkin monta kertaa. Kaiken kaikkiaan ilta oli kahden herran ansiosta onnistunut. Musiikissa ei ollut valittamista ja äänen voimakkuus oli aivan sopiva. Jään miettimään, onko jokin välivaihe menossa vai onko ravintolassa kävijät vähentyneet ja ymmärrettävistä syistä kylläkin. Oikeat tanssilavat- ja paikat ovat tanssimista varten. Ravintolatanssit ovat oma lukunsa.