Öiset kulkijat pankin illassa 9.8.2007

Ihminen usein valittaa, milloin mistäkin. Nyt on hyvä syy valittaa säästä – liian kuumaa. Alkukesällä oli päinvastoin. Ehkäpä kuumuus on vaikuttanut pääkoppani sisältöönkin. Harkintakyvyn ja ajatuksenjuoksun puolella olisi ehkä ollut parantamisen varaa.

Syvälahden tanssinetin ilmoituksessa ei mainittu mitään illan erikoisluonteesta. Torstai-ilta olisi pitänyt saada aikaan edes pientä kilkatusta aivopuolella. Ja oikeastaan sai sen verran, että ajattelin olevan poikkeusillan. Normaalisti ovat lauantaitanssit ja heinäkuulla lisäksi keskiviikkoisin.

Menomatkalla ihmettelin hiljaista liikennettä, mutta kuittasin sen tuntemattoman orkesterin piikkiin. Perille saavuttuani oli autoja paikoitusalue täynnä. Kello oli lähellä yhdeksää. Osa ihmisiä käveli autoille takaisin. No, ovat kai kyllästyneet jo ennen tansseja. Siitä vaan sitten hamonen ylleni ja punaiset kengät jalkaan. Punaiset olivat hame ja puserokin. Lipunmyyntikojun luukut olivat kiinni. Valkopaitainen herra jutteli jonkun kanssa ja kysyin, onko täällä tansseja. Jälkeenpäin tiesin, että ilmeisesti oli paikallisen pankin johtaja. "Tervetuloa vaan. Tänä iltana on pankin ilta ja kaikki ovat tervetulleita!" En ollut edes ko. pankin asiakas.

Vein laukkuni ja pusakkani makkaramyynnin vieressä olevaan naulakkoon ja siinä oli tuttua henkilökuntaa. Sain tilannetiedotuksen. Paikallinen rahalaitos tarjoaa asiakkailleen illan ja on avoin kaikille tulijoille. Oli ollut kahvitarjoilukin jo kello seitsemästä lähtien ja orkesterikin soittanut. Lähempi tarkastelu osoitti, että väkeä oli joka puolella, niin ulkona kuin sisällä. "Oli ukkoa ja akkaa ja nyyttiä ja vakkaa" eli kunnon entisajan pidot. Joukottain pieniäkin lapsia.

Minun matkani syy oli orkesteri Öiset Kulkijat ja Anssi Vimpari, joka lauloi ja soitti koskettimia. Osan sitä aikaa minkä olin läsnä, siis reilu tunti, lauloi myös naissolisti Birgit joku? Anssin laulu oli kyllä hyvä, jopa upeaksi voisi sanoa ja orkesterin kappalevalinnat olivat monipuoliset. Heidän nettisivuillaan kohta musiikki on mainio. Siinä on koko illan ohjelmisto.

Kun sisälle menin, yksi tuttu mies oli paikalla ja haki kesken menossa olevan valssin tanssimaan ja jatkoimme seuraavaksi tulleilla humppaparilla. Minusta todella tuntui, että olin väärässä paikassa ja vääränvärisillä kengillä ;<(

Sen jälkeen menin istumaan penkkiin lähelle orkesteria ja seurasin heidän esiintymistään. Eipä ollut ollenkaan huono joukko ja ensi vaikutelma heistä oli, että tanssittavia kappaleita esittivät. Vuoden ajan ovat vasta esiintyneet. Basisti on vaihtunut kahteen kertaan ja nyt oli vielä entinen, vähän aikaa vasta soittamassa ollut paikalla. Uuden tulokkaan takia olinkin kuulemassa mihin joukkoon on menossa. Siihen reiluun läsnäolotuntiini sisältyi jatketun orkesteritauon aikainen pankin hupihetki. Hyvinkin leikkimieliset tanssikilpailut, joissa tanssitaito ei ratkaissut vaan iloisuus ja persoonallisuus. Siihen osallistui isäntää ja emäntää ja lapsia. Naissolistin aloitettua hieman yli kymmenen, minä katsoin riittävän tälle illalle ja kahvista paitsi jääneenä ostin makkaran. Kunnon kohennusta sekin… Hyvillä mielin ajelin kotiinpäin. Kyllä tanssituttu, tangontaitaja, nuori mies pääsee ihan hyvään joukkoon oppimaan.

Kotimatkalla pistäydyin vielä ravintolatansseissa ja ne eivät olleet sitten muuttuneet entisestään. Meno oli vauhdikasta ja alkoholi virtasi. Tummanheimon tutun herran kanssa tanssin yhden kappaleparin ja itse hain erästä tuttuani foksille. En ollut uskoa silmiäni, kun olin kaukaa tunnistavani monitaitoisen soittaja/laulajamiehen eräästä hyvästä kunnon tanssiorkesterista. Väliaikaistahan se on jos soittomiehet joutavat ravintolaan. Ei ollut hänkään aikoihin ollut. Valssit tanssimme ja sitten minä tunnin läsnäolon jälkeen poistuin nukkumaan.