Perjantai-illassa 9.11.2007 vielä "nimetön" orkesteri ;=)

Kun yhden kerran olen käynyt jossakin, niin toinen kerta on jo paljon helpompi ja tutumpi. Siis Vanhalle Sotkulle menin ihan vaan kuuntelemaan orkesteria, joka on tainnut jäädä väliin tanssihistoriani aikana. Miten niin on käynyt, sitä en ymmärrä. Täysi sattuma on sekin, miten alkuaan törmäsin yhteen soittajista. Syvälahden lavalla hän oli "kuulolla" heinäkuulla. Mistähän se juttu alkoikaan… Seuraavan kerran lokakuun lopussa hän oli katselemassa samaa soittokuntaa kuin minäkin Anttolanhovissa.

Ja nyt sitten Mikkelin Vanhalla Sotkulla. Lavalla tällä kertaa hän soittamassa ja laulamassa, mikä oli ensi kerta minulle kuulla häntä. Yllätyin kyllä, mikä ääni hänellä olikaan ja sormet pelasivat hyvin haitarissa ja koskettimilla. Hän oli Meiju Suvaksen orkesteri Moliéndon pitkäaikainen soittaja. Niin kuin olivat kaksi muutakin lavalla. Kitaristi ei ollut tällä kertaa mukana. Joulukuun alusta he sitten ovat Teuvo Oinaan orkesterina kauniilla uudella nimellä. Tanssikengät-orkesteri jää odottamaan uutta tulemistaan, niin ainakin toivon.

Juhamatti lauloi kaksi settiä ja orkesteri ensin kaksi ja vielä solistin jälkeen puolisen tuntia, mitä en jäänyt enää katsomaan. Juhamatin aloittaessa osuutensa en osannut odottaa mitään, sillä hänkin oli tuntematon minulle. Pettymys oli alku, sillä beat/iskelmää se oli. No, ihan tanssittavia, mutta orkesterin esityksiin verrattuna ei samaa tasoa eikä sellaista tanssimusiikkia, mitä toivon. Kauniita kappaleita oli paljon ja mukavia kuunnella.

Toisen setin aikana, minkä istuin aika lähellä ja kuuntelin ja katselin, niin tanssittavuus lisääntyi ja tangot olivat aivan upeat. Miten pienikokoisesta miehestä lähtikin niin voimakas tangoääni. Valssit olivat myös hyvät, samoin yhdet rokkikappaleet ja jotain muutakin. Orkesterin kahdella setillä alussa ei ollut yhtään beatiksi luokiteltavaa kappaletta. Jenkat soitettiin ekasetin lopussa, mikä on monen hyvän tanssiorkesterin tapa eli soittaa settien lopussa näitä kansallisia lajeja.

Taukomusiikki oli mielenkiintoinen. Foksia, fuskua ja sambaa ym. Tulikohan sambat ihan kolmella tauolla ja hyviä olivatkin. Orkesteri soitti ensimmäiset tangot toisella setillään. Ennätin jo odottaa niitä. Tauolla taisi tulla sitä ennen tangot vai eikö… nyt ei muisti enää toimi. Mutta ei se nyt haittaa, kun tangon syvällistä olemusta tuntevia herroja ei ollut paikalla. Aikanaan nämäkin varttuneet herrat ovat varmaan olleet tanssimiehiä, mutta jokaiselle meistä tulee vuosi kerrallaan lisää ja askeleisiinkiin rauhallisuutta.

Tanssiväki oli melkein kokonaan pariskuntia. Muutamia yksintulleita naisia ja harvat miehet tanssittelivat sitten ketä tahtoivat. Onneksi muutama tahtoi minut... Yhdet hyvin viedyt tangot sain tanssia ja kahdet sitten ei tangomaisesti. Fuskua tanssitti kahdet parit hyvin selkeä vientinen herra, joka haki myös samballe ja hitaille valsseille. Olin kuulemma kuin hyrrä fuskun pyörähdyksessä - minua kyllä nauratti ilmaisu, joka piti tulkita kiitokseksi. Kiitin häntä myös hyvästä viennistä hitaan valssin jälkeen ja jätin kehumatta ykkösen säilymisen, kun ajattelin, että sen sanominen voisi sotkea hänen askeliaan toisessa valssissa. Olisiko ehkä auttanutkin kertoa, mutta joka tapauksessa välitahdissa se meni. Voi, kun minun tekisi silloin sanoa, että pysähdytään ja aloitetaan alusta. Mutta eihän se sovi. Viejä se vie...

Yhtään humppaa tai buggia en tanssinut. Itse asiassa istuimme välillä penkissä juttelemassa erään tutun naisen kanssa. Hän oli Juhamatin ihailija. Taisimme olla vähän niin kuin eri planeetalta muun tanssiväen joukossa.

Tanssipaikkana tilat ovat hyvät. Sopivan luistava lattia ja viihtyisä ympäristö. Toivoa voin vain, ettei enää paikalle tule sellainen orkesteri, jota en voi jättää väliin, sillä ei ole erityisen innostavaa kuunnella hyvää musiikkia tanssimatta niin kuin tein solistin viimeisen setin. Taisin väsähtää alkuillan perusaskelluksiin. Kai minä sen alku kolmen tunnin aikana enemmän tanssin kuin istuin, mutta liian monta hyvää kappaletta jäi väliin.

Tanssikengät-orkesteri, viimeisen kerran mahdollista olla heidän tansseissaan vai Pallosalama, jota kesän jälkeen en ole tavannut. Vielä lauantaina lähtöhetkellä en ollut varma ajosuunnastani.