Kirkkokonsertti 28.4.2008

Tanssiväen tunteita joku vuosi sitten herättänyt tangolaulaja asteli vakaasti säestäjänsä kanssa kirkkoon kokoontuneen kansallisen veteraanipäivän konserttiin tulleen väen eteen. Samanlainen hän oli kuin silloin ennen, kun nousi lavalle ja esitti tanssiväelle kappaleitaan. Ikää oli tullut lisää, joskin vähän sitä on edelleenkin (s. 8.10.1984). Mikko Kilkkinen hän on. Jo nuorella iällä loistava tenori.

Sitä ennen hän oli  nuorin tangokuningas, 17-vuotiaana valittu. Ennätin olla muutamissa hänen tanssi-illoissaan ennen hänen siirtymistään klassisen musiikin puolelle vuonna 2005-2006. Hänen äänensä ja tapansa laulaa oli liian hyvää kevyen musiikkiin. Nykyisin hän kiertääkin lied- ja kirkkokonsertteja pitämässä ja häntä on säestänyt viime aikoina pianotaiteilija Mikko Haapaniemi.

Konserttiohjelmistoon kuuluu mm.hengellistä musiikkia ja ooppera-aarioita.  Klassisen musiikin lauluopintoja hän jatkaa edelleen Sibelius-Akatemian laulunopettajan, musiikin tohtori, Annika Ollinkarin opetuksessa. Kirkon isoissa tiloissa hänen äänensä oli arvoisessaan asemassa. Useita tuttuja lauluja hän esitti ja osa sopi hyvin tämän kansallisen päivän kunniaksi. Oma lapsuus tuli mieleeni lauluista Mun kanteleeni kauniimmin ja Pyhäaamun rauha.

Tilaisuus kesti tunnin ja konserttiväki taputti hänet takaisin. Todella tyylikkäänä ja komeana hän seisoi puna poskillaan väen edessä ja kiitti. Olen onnellinen, että hän löysi oman tiensä ja päämääränsä. Minä en kuulu mihinkään kirkkokuntaan, joten ajatus mennä kirkkoon mietitytti. Mutta halusin nähdä ja kuulla hänen laulavan. Jokaisen, joka kävi aikanaan hänen tanssi-illoissaan ja varsinkin vähän ennen hänen siirtymistään nykyiseen musiikkiin, olisi hyvä kuulla hänen nyt laulavan. Se on täydellistä. Hän jätti jäljen sieluuni tangolaulajana ja valtasi nyt sydämestäni palan tenorina. Tanssiorkesteri Väliaikaisen uusin jäsen muistuttaa Kilkkistä. Ääni, näkö ja koko. Mikähän hänestä tulee…