Naistentanssit Kuikan lavalla 18.6.2008

Jyväskylän suunta on tuttua minulle ja mieleistäkin. Joskus siellä vielä asunen. Niinpä ennätin viedä laivatuomisiani, valkosuklaata ja muutakin tyttärelleni ja vävylleni ennen Kuikan lavalle menoani. Siellä käyn kerran pari kesässä, kun mieleinen orkesteri on paikalla. Nyt sellainen oli – Tanssiorkesteri Sinitaivas.

Tuntui, että oli ikuisuus, kun olin heitä viimeksi nähnyt ja kuitenkin vain kuusi viikkoa sitten olin Pavilla heidän tansseissaan. Kun jo pelkästään soittajien näkeminen antaa minulle iloisen mielen ja kun he aloittavat soittaa, niin siinä on ainekset hyvään tanssi-iltaan. Oikeastaan on sanottava, että ilta oli kyllä kiitettävän hyvä kaikin puolin. Musiikillista maustetta tulee puhaltimista, joita oli useampaa sorttia ja ne olivat usein käytössä. Taitava puhaltaja soittaja on. Jokaisesta orkesterin jäsenestä voin sanoa samaa. He osaavat ”puhaltaa yhteiseen hiileen”.

Alkuvalssilla ei vielä ollut monta paria lattialla, mutta siitä hiljalleen joukko lisääntyi ja mitkä tanssijat. Siis ne herrat. Heitähän naistentansseissa haetaan. Illan mittaan sain todeta, että paikalla olivat erityisen hyvin tanssivat herrat. Tuttua, charmikasta herraa hain alkuvalssille ja myöhemmin polkalle. Olin ajatellut, että haen ensin kaikki tutunnäköiset, vähintään kasvotutut herrat ja sitten harkitsen vieraiden hakua.

En muista milloin olisin ollut naistentansseissa kesälavalla. Asennetta se vaatii, kun jo tavallisen illan naistentunti välillä tuottaa vaikeuksia eli en ennätä tehdä juuri mitään. Nyt vain oli tilanne, että paikalla oli monta haettavaa ja jatkoin iltaa eri herroja hakien. Ensimmäinen tunti meni tanssien, oli vielä sopivasti tilaakin. Taukoja oli pakko pitää kuumuuden takia ja juomisen takia. Sitten tuli vaihe, että aloitin ”toisen kierroksen”  eli masurkkaherraa hain jo muulle kappaleelle ja cha-chaatkin menivät hänen kanssaan.

Oikein mieluisa yllätys minulle oli erään toisen orkesterin basisti, josta on tullut vuodessa aivan upea tanssija ja erityisesti tangon taidossa. Vaikka olin tanssinut tangoja illan aikana kahden muunkin herran kanssa, niin tämän nuoren herran kanssa tango oli juuri sitä mitä toivon - mistä tulee sisäinen ilo ja sielun rauha. Åke Blomqvistin vaimo Leena kirjoitti joskus – tango ei ole tanssi, se on tunnetila. Jotain siihen suuntaan se on. Illan lopulla sain tanssia vielä toiset tangot hänen kanssaan. Se, että hän osaa tanssia hidasta valssia ja jenkkaakin, jotka tanssimme, on todella plusjuttu soittajalle. Varmaan tanssitaidosta on hyötyä soittohommissakin. Osaa asettua tanssijan asemaan. Siitä Sinitaivaan soittajilla on myös kokemusta. Tauoilla pojat pyörähtelivät tanssin huumassa ja mitä kuulinkaan erään salsaopinnoista ;>) Ehkä pian kuulemme ihan oikeita salsakappaleita.

Miesten tunnin aikana tanssin kahden herran kanssa, joita en ollut saanut kiinni naistenvuorolla. Toinen oli taitava, rytmiin, askeliin ja tulkintoihin erikoistunut herra ja kun tanssiote oli myös aivan oikea, niin nautittavan olon hän sai minussa aikaan. En löytänyt häntä enää loppuillasta. Tai oikeastaan luulin löytäneeni, mutta erehdyin ja sain tanssia hieman heikossa viennissä ihan tuntemattoman kanssa. Toinen oli tutunnäköinen ja tunnistikin minut, mutta en tohtinut sanoa, etten kerta kaikkiaan muista missä on tanssittu. Ymmärsin, että on tanssittu useissa pakoissa. Onneksi hymyllä hallitsen nuo hetket, jolloin oma muistini on kadoksissa.

Illan musiikkilajitarjontana oli kaikkea mahdollista, jopa kahdet sambat esitettiin. Toiset taisivat tulla levyltä ja olikos juuri orkesterin esittämänä toinen samba hyvin salsamainen ja salsana sitä tanssi joku pari. Ihania rumbakappaleita/rumbamaisia kappaleita oli useampia. Souvarien kappaleet sopivat hyvin Juha-Matin laulettaviksi. Laulajan tiestä olen aina pitänyt Souvari-esityksenäkin.

Illasta jäi ajatus, että jos tanssi-illat jostain syystä eivät ole onnistuneita, niin ehkä joskus kannattaa mennä naistentansseihin. Tunnetila voi vaikka muuttua. Nyt illan onnistuminen oli monen asian summa. Kolme hyvää asiaa yhdistyi. Hyvää tanssimusiikkia esittävä orkesteri, hyvät tanssiherrat ja mukava pieni kesätanssilava. Tästä on hyvä jatkaa ja kohdata juhannusaatto ennen käymättömällä lavalla. Asiaa tosin auttaa tuttu ja rakas orkesteri.