Hiihtomäen lavalla 3.7.2008

Jopa oli kumma vai ihan tyhmä olo, kun tajusin Hiihtomäen lavalla, ettei Helmenkalastajat-orkesteri ollut paikalla. Aiemmissa ilmoituksissa niin oli ja kun myöhemmin oli vain Antti Ahopelto, en asiaa enempi pohtinut. Olin halunnut kuulla tätä Viihdyttäjä 2008 orkesteria, joka Kesäillan valssissakin on mukana. Kuulin sitten, että Helmenkalastajien ja Ahopellon yhteistyö oli loppunut noin viikko sitten.

Nyt paikalla oli Kaikko Band, joka on mm. Marion Rungin orkesteri. Viime syksynä heitä kuulin ja oikein hyvää musiikkia esittivät silloin. Mukana oli silloinkin kaunisääninen Riikka Raukola, joka nyt lauloi ennen Ahopellon esityksiä. Orkesterin kokoonpano vaihtelee. Nyt paikalla oli eri rumpali ja viimeksi ei ollut haitaristia ollenkaan, nyt oli. Esitetty musiikki oli nyt kerta kaikkiaan hyvää. Vielä parempaa kuin aiemmalla kerralla. Ei esitetty yhtään kappaletta, joka ei olisi ollut hyvä tanssia, fiilistellen, sylitanssina tai ihan lajin mukaisesti.

Ihmeellisintä oli, kun Ahopellon ja orkesterin yhteistyö toimi täydellisesti, vaikka nyt oli kolmas kerta yhdessä lavalla. Ja entäs illan pääsolisti itse, tangofinalisti 2008, kaksi kertaa tangoprinssin tittelin saanut aiemmin. Yrittämistä riittää Seinäjoen tangokuninkaan kruunun eteen ja jos valitaan, on sen varmasti ansainnut.

Kaikki esittämänsä kappaleet hän esitti äänellä, jonka tasolle pääseminen ei onnistu kovin monelta lavaesiintyjältä ja ei edes kaikilta aiemmilta tangokuninkailtakaan. Tangot olivat tietysti huippujutut tälle illalle. Iloinen, reipas ja välitön esiintyminen oli plussaa kaiken muun päälle. Olin edellisenä iltana ravintolan levytansseissa kuullut hänen esittämänsä tangon Taivas salamoi, joka on varsinainen Jouni Kerosen kuninkuusvuonna 1998 nauhoitettu edellisen vuoden tangon sävellys- ja sanoituskilpailun toiseksi tullut tango. Seinäjoen suuren orkesterin mahtavuus taustalla saa veret pysähtymään. Selvisikin, että ko. tangon Ahopelto on esittänyt vain kaksi kertaa – kootulle levylle ja mikä olikaan se toinen kerta. Ehkä parempi niin, sillä Jouni Kerosen esitystä ei voita mikään.

Ahopelto otti kyllä nyt yleisönsä, joka oli varttunutta eikä määrä ollut suuri. Ikävä kyllä nämä Hiihtomäen tanssit eivät ole saaneet suurempaa kannatusta ja syy ei ole tanssien järjestäjän vaan tanssijoiden itsekkyyden. Oikeus on valita jokaisella, minne roponsa panee, mutta jos hyvä musiikki hyvällä lattialla ei kelpaa, niin mitäpä siihen voi sanoa. Uskoisin, että suurimpana syynä on "eläkeläis/varttuneiden"-leima tälle paikalla. Tilaa olisi kaikenikäisille, mutta kun isolla osalla tanssijoista on tärkeää laumahenkisyys eikä se, että tanssia voi, vaikka eivät kaikki "piiriin" kuuluvat ole läsnä.

Tanssiväki oli siis varttunutta. Miehissä oli muutama nuorempaan kaartiin kuuluva, samoin naisissa. Hyvää perustanssia vieviä oli lähes kaikki herrat. Kädenali- ja lattaritaidoissa oli viennissä puutteita jäykkyyden, äkkiliikkeiden ja muiden pienten vaikeuksien takia. Ei ne suuresti tanssin iloa pois vieneet. Nais/miesuhde oli suunnilleen tasan, joten siltä osin ei ole valittamista.

Paikalla oli eräs tuttu, pitkän linjan tanssitaituri, joka on jättänyt taakseen kilpapuolen tyylit ja ilahduttaa eri-ikäisiä naisia nykyään persoonallisilla sylivienneillään. Itsekin pääsin niistä osalliseksi useamman kerran illassa kuten myös useimmiten polkat tanssimme yhdessä jo pitkän ajan harjoitusten jälkeen. Nyt oli kyllä poikkeavaa tanssiorkesterilta, kun soitettiin oikein hyvät polkat ja masurkat, mutta peräjälkeen. Siinä oli "mummoilla ja papoilla" koetinkivi. Onneksi polkat olivat lauhkeat, joten perään masurkatkin menivät. Ja aina vain parani, sitten oli vuorossa sambat. Kuumuus oli korkealla, joten ulos suunnistin, jos muutenkin sambat useimmiten jätän väliin.

Illan herroista plusmaininta on ryhdikkäälle, itseäni pitemmälle herralle, joka haki tangolle ja myöhemmin hitaalle valssille. Mikään tangotaivas siinä ei auennut, mutta askeleet olivat tangon ja vienti ja otteet hyvät. Hidas valssi sujui hyvin. Tangon aikana teki mieleni kysyä, osaako hidasta valssia, mutta en kysynyt. Ehkä ajatukseni menivät perille. Kahdet bugit oli mukava tanssia erään toisen herran kanssa, vaikka vienti oli hieman erikoinen ja sama herra vei myös cha-chaan ja fuskun omalla tavallaan. Hereillä pysyin hyvin tanssin aikana, kun suunnanvaihdot ja liikkeet olivat arvaamatttoman riuskoja. Tosin ennen kappaleiden loppua ne menivät kohtuudella.

Niin jäi Helmenkalastajat-orkesteri näkemättä. Muistelen olleeni joskus Kukonhiekan lavalla heidän illassaan, mistä jäi mieleeni hyvä musiikki. Pitänee jatkossa tarkemmin lukea, kuka missäkin esiintyy, mutta tämä ilta oli hyvä ilman heitäkin. Niin, ja tangon ystävillä on edelleen mahdollisuus vaikuttaa vuoden 2008 suosikkiehdokkaansa valintaan toiseen lauantain finaalipaikoista, naisten ja miesten osalta erikseen. Siis toisen paikan saa yleisön suosikki puhelin/viestiäänestysten perusteella ja toisen valitsee arvokas raati. Siispä äänestämään. MTV 3:lta tulee päivittäin 5-10 minuutin Tangomittari-ohjelma, jossa kymmenen finalistia laulaa minuutin pari.