Aluksi oli vähän ihmisiä tarennut tulla paikalle, mutta kun katsoin kotiinlähdön ainoaksi järkeväksi teoksi kello 21, kun orkesteri aloitti kolmannen osuutensa, oli tanssiväkeä jo kohtuullisesti. Määrä oli kuitenkin pienin, missä olen ollut tällä paikalla tänä kesänä. Paikalla oli hieman erilainen väki kuin normaalisti. Johtui orkesterista. Mies-naissuhde oli kaukana tasaisuudesta. Paikalle oli saapunut kaukaakin tanssijoita. Monia tanssituttuja oli paikalla. Siinä naistenrivissä hytisi moni meistä naisista. Herrojen haut kohdistuivat osaan naisista ja loput saivat katsella. Ovet olivat auki ja viimainen tuuli hyväili sääriämme ja ylempääkin.

Alkuvalssin jälkeen pieni lämpö tuli, mutta tanssimaan pääseminen oli niin satunnaista, että poislähtöä suunnittelin heti alusta lähtien. Kaiken kaikkiaan valssin jälkeen kahden tunnin aikana olin tanssilattialla kaksilla tangoilla, hitailla valsseilla, chachaalla ja fuskulla. Oikeastaan toisen tunnin istuin lukuun ottamatta fuskua, jolle eräs herra haki penkistä naisten takaa. Olin majoittunut sinne, kun en jaksanut seistä naisrivissä.

Martti Metsäkedon orkesterin musiikki oli sitä tuttua, mitä olen kuullut. Miellyttävää kuunnella ja vielä parempi olisi ollut tanssiakin. Tuttu mies rummuissa oli viimeistä iltaa. Aika kulkee. Taukomusiikki oli laadukasta musiikki-isännän hyvällä maulla valitsemaa. Kun orkesterin musiikki oli lattarivoittoista, niin ensimmäisellä tauolla soitettiin sekä polkat että masurkat. Kuuntelin ne yhtä sujuvasti ja hallitusti kuin myöhemmin jenkankin. Ehkäpä nämä tanssimattomat lajit saivat minut jumiutumaan penkkiin ja siitä pian kotiin. Polkan soidessa jalkani olivat jo suunnistaa autolle. Olisin toivonut Metsälinnan kesätanssini päättyvän toisin.

Päättäjäistanssit ovat 7.9 ja en ole paikalla. Mutta ei ollenkaan huonompi vaihtoehto ole minulla – tuplatangoprinssi Antti Ahopeltoa olen kuulemassa silloin Levillä. Ai niin, oli minulla ilon hetkikin. Sain onnitella erästä hyvin rakastuneen näköistä vastavihittyä paria. Salaa yrittivät purjehtia avioliiton satamaan, mutta kun maailma on pieni, niin Kisarannan edellisen illan tansseissa kerrottiin saman illan toisaalla olevasta heidän juhlastansa.