Kyllä luonto saa aikaan tasapainoa, niin itsessään kuin kulkijassa. Niin sateessa ja auringonpaisteessa kuin lämpimässä ja kylmässä säässä. Sitä se oli vaellella leppoisasti tunturimaisemissa ja nyt kotimaisemissa. Sunnuntai oli kerrassaan upea päivä. Kesän viimeisiä kasveja kukki kurottaen kohti aurinkoa kuin uhmaten tulevaa kylmää. Pienikin voi olla kaunista, jos osaa laskea silmänsä maan tasolle.
Nyt silmäni katselivat ylös ja alas kiertäessäni rantapolkua. Puna-kellanhehkuinen massiivinen vaahtera tiputteli jo muutamia värien kyllästämiä lehtiään alas vihreälle nurmelle. Koivujen keltaisuus oli paikoin kuin Lapissa. Tämä maisema on sama ollut monta vuotta, mutta tunnelmat vaihtuvat. Yllätys oli niin monien kasvien kukinta. Pietaryrtti ja siankärsämö ovat ihan tavallisia vielä tähän aikaan niin kuin syysmaitikkakin. Niittyleinikki isoine keltaisine terälehtineen on erikoinen tähän aikaan niin kuin vaaleanvioletti kukkainen ruusuruoho, ihan nimensä mukainen. Sateinen syksy on antanut kostean maaperän pihasauniolle (saunakukalle), joka päivänkakkaran näköisine terälehtineen näytti hymyilevän keltaisella suullaan kohti aurinkoa. Valko- ja puna-apilat löytyivät vielä loppumatkalla. Kurttulehtiruusussa oli sekä kukkia että marjoka. Tällainen päivä antaa kulkijalle hyvän olon ja kun kotiin pääsin, oli mukava tehdä jotain muutakin mieleistä.
Kivistön työväentalolla olivat sunnuntaitanssit alkaneet jo aiemmin tänä talvikautena eli sinne matkani vei. Norolan Pojat nettitietojen mukaan soittavat kaikkia tanssilajeja ja niin he lähes tekivätkin. Ehkä joku erikoisempi jäi pois eikä kukaan varmaan kaivannut tässä joukossa. Viisimiehinen soittajajoukko oli kyllä hyvä. Laulupuolikin oli kunnossa, useampi heistä lauloi.
Tanssi-ilta sujuu vuorotuntihakujen ehdoilla ja toimii hyvin. Suorastaan loistavasti, kun naistenhaku on päällä. Miestenhaulla jää aika monta herraa vain arvioimaan, ketä hakisi eikä hae ketään. Mutta kelpasi heidänkin kuunnella hyvää musiikkia. Tanssiväki on iältään varttunutta ja osin iäkästäkin. Naisten iät ovat alempia kuin miesten. Aina paikalla on muutamia nuorempiakin herroja ja nyt kaksi. Kun tanssit alkavat kello 17 ja kestävät kello 21.30 saakka, niin nukkumaan joutuu hyvää aikaan.
Tanssilajit soitettiin sopivasti niin kuin jenkat ensimmäisen osuuden lopussa ja myöhemmin polkat ja ihan lopulla iltaa masurkat. Kun valsseja, tavallisia ja hitaita tuli useammat, niin myös tangoja, jiveä, fuskuja, chachaata ja rumbaa, sambaa, foksia ja humppaa, niin mikäpä oli tanssia.Bugillekin löytyi tanssittajia. Se samba oli minulla katselulla – tyylejä oli monia. Muita sainkin tanssia ja hyviä olivat herrat. Polkan tanssin herran kanssa, joka on yksi niistä kolmesta mieleisimmästä sen lajin viejistä. Hän tuntee polkan juuriaan myöten, suunnanvaihdot ovat juuri niin kuin pitää ja hän harrastaa myös kansantansseja. Jenkat hänen kanssaan kuvioilla ja Lapinjenkkana ja loppuillan masurkka olivat pitkästä aikaa iloa tuovat. Hän osaa hitaassa valssissa oikean askelluksen eli se ykkönen löytyy ja tanssi tuntuu siltä miltä hitaan valssin pitääkin tuntua. Lattareita tanssin niin hänen kuin muutaman muunkin kanssa. Ensimmäisen tunnin aikana soitettiin kahdet tangot, orkesteri soitti ja levyltä tuli. Ne minä istuin ja mietin, mitä täällä teen. Ilta kuitenkin kohentui kaikin puolin. Eräs kesälavoilta oleva tuttu herra ilmaantui paikalle ja muutamat kappaleet hänen kanssaan olivat miellyttävät.
Kivistön vapaaehtoiset työntekijät, narikassa, lipunmyynnissä ja kahviossa ovat kaikki ystävällisiä. Kahdet kahvit pullan ja muna-anjovisleivän kanssa illan aikana pitivät voimani yllä ja kotimatkakin sujui mukavasti seuraten kenollaan olevaa puolikuuta. Välillä näytti, että se keikahtaa selälleen. Osalla matkaa sen ympärillä oli hehkuva kehä – se tiesi jotain vanhan kansan sanomana. Mutta mitä. Mutta se kehä on kerrottu tässä. Kirkkaan kuutamoyön jälkeinen aamu oli lämmin eikä pakkasesta ollut tietoakaan.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.