25.10.2008 Viihdekeskus ja Revontuli

Lauantaille oli kaksi vaihtoehtoa tanssipaikan suhteen ja kun oikein suunnittelin, niin molemmat sopivat iltaani. Jyväskylän Viihdekeskuksessa oli
Martti Metsäkedon orkesteri ja Revontulessa Volgaorkesteri ja Pekka Nebelung sekä Tommi Soidinmäki. Tosin en ollut huomannut, että Soidinmäkikin on paikalla. Hän onkin kierrellyt mm. Petomanin kanssa ja kesällä näin myös sen yhdistelmän. 

Alkuilta Viihdekeskuksessa ja paluumatkalla Revontulessa oli ihan sopiva lauantai-illan menu minulle. Viihdekeskuksessa olivat avajaistanssit ja odotin, että väkeä olisi ollut enemmän. Nyt sopi hyvin tanssimaan. Tanssiväki olikin pääosin tanssinharrastajia. Musiikki oli orkesterille ominaista, aika paljon nopeita lajeja, jos myöskin herkkiä rumbamaisia kappaleita, argentiinalaiset tangoparit ja hidas valssi Yö katseessasi, jonka joskus saan kuulla Varjokuvan esittämänä ja laulettuna.

Lähes kaksi tuntia olin paikalla ja hyvin tanssittavaa oli musiikki. Soittokunnassa oli sitten kesän jälkeen uusi mies rummuissa. Soittimia oli lavalla monta lajia ja niitä osataan käyttää. Puhaltimet tuovat erityispiirteitä musiikkiin. Mukavasti tanssien ja välillä kuunnellen meni aika vuorohaun tiimoilta. Naisia oli runsaasti ja miesten rivi näytti ensimmäisen tunnin aikana vähäiseltä. Toisella tunnilla oli jo miesten hakurivi mallikas ja kelpasi siitä hakea, jos ennätti.

Mukavimmat tanssit olivat nuorehkon herran ja varttuneemman herran kanssa. Ensin mainittu sattuu hyvin harvoin samaan paikkaan kanssani ja itse asiassa hänet "esitteli" minulle aikoinaan nyt maailmanmatkaajana oleva tanssinainen. Fuskua taisi olla toinen pari ja toinen oli etenevä rumba. Toisen herran kanssa tangot ovat olleet mukavinta, mutta nyt oli "erillään" tanssia ja tuntui aluksi oudolta. Sitä kun tottuu eri miesten kanssa tanssimaan eri lajeja, jotka ovat useimmiten molemmille mieluisia, niin poikkeama muuhun lajiin tuntuu vieraalle. Vaikka toisaalta tuttujen kanssa on mukava tanssia mitä tahansa.

Puolin tunnin ajomatkan jälkeen olin Revontulessa. Volga ja Pekka Nebelung olivat juuri lopettaneet kaksi osuuttaan. Heillä on aivan mahtava lista soitettavista kappaleista. Muistissani on tässä samassa paikassa ilta, jolloin Volga ja Pekka mykistivät minut soitollaan. Samaa jatkui syksyllä 2007 ja kevättalvella 2008.

Oikeastaan minua harmitti, etten ollut paikalla kahdella ensimmäisellä osuudella. Kolmannen osuuden aloitti neljän vuoden takainen tangokuningas Tommi Soidinmäki. Hän on hyvä-ääninen ja hyvin eläytyvä laulaja, joka suuntaa kaiken energiansa kuulijoilleen. Kyllä häntä kuuntelee. Kaksi osuutta hänellä oli ja illan viimeisen lyhyen osuuden esitti vielä Volga ja Pekka trumpetteineen. Volgaorkesteri on edelleen erinomainen ja jonnekin on jatkossa päästävä kuulemaan heitä ja Pekkaa. Heillä on omia iltojakin ilman Tommi Soidinmäkeä, joka myös välillä Petomanin kanssa keikkailee. Kaikilla solisteilla ei ole hyvää orkesteria takanaan ja jollakin on kaksi. Onnenpoika ex-tangokuningas on.

Revontulen tanssiväki oli erilainen kuin Viihdekeskuksen. Väkeä oli tungokseen asti. Joka puolella. Ravintolan puoli oli täynnä ja ihmisiä seisoksi niin, että sai pujotella tanssisaliin. Se vanhempi sali oli nyt käytössä. Isossa Aurora-salissa oli yksityistilaisuus. Katselin hetken väkeä ja ajattelin, että lauantait ovat sitten tällaisia tässä paikassa. Tanssinharrastajia oli vähän, muuta tanssikansaa paljon. Naistenhaun loppu oli menossa ja huomasin erään tanssitutun herran ja hain häntä. Sitten Tommi Soidinmäki aloitti laulunsa. Tuntui jotenkin kummalta nähdä Pekka Nebelung taustalla, orkesterin jäsenenä. Itse asiassa lipun myynnissä kerrottiin, että Soidinmäki on paikalla. Iso kuva oli näkösällä. Tenttasin, etteikö Volga ja Nebelung ole paikalla. Selvisi viimein, että on kyllä. En ollut katsellut tietoja etukäteen ja varsinkaan Soidinmäen esiintymisiä.

Muutaman tutun herran kanssa tanssin ja tauolla oli väljempää. Muutoin ei ollut mitään erityistä halua lattialle. Ensinnäkin oli ahdasta ja herrat tuntemattomia eivätkä kai kovin tanssitaitoisiakaan. Osa seisoi vielä arkana tanssilattian nurkkauksessa ja baaritiskin seudulla. Eivät tainneet tanssia ollenkaan. Seurustelulinjalla oli paljon ihmisiä. Osa kulki lasit kädessä tanssilattialla ja eräs pariskunta jopa tanssi, rouva lasi kädessä. Tällainen ympäristö ei ole minun tanssipaikkani, mutta jotenkin vain ummistin silmäni ja näin ja kuulin vain sen mitä halusin eli Pekan ja Volgan esiintymisen.