Tanssiravintola Sommelo perjantaina 24.10.2008

Jokin hämärä mielikuva on Pentti Oskar Kankaan showsta, joskus kauan sitten. Tanssi-ilta se oli, mutta muuta ei palaudu mieleeni. Sieltäkö lienee syntynyt Seitsemän seinähullua veljestä. Kuusi heitä on nyt ja hauskuutta saivat aikaan eräällä Lapin matkallani Naapurinvaaralla. Varjokuva oli silloin toinen orkesteri, jonka takia matkareitin olin valinnut.

Kun nyt vertaan Sommelon iltaa Naapurinvaaran iltaan, niin nyt tämä perjantai-ilta oli täysi kymppi heidän osaltaan (sen minkä ajan olin läsnä). Lauantaina heillä oli sitten samassa paikassa show-ilta, mitä se sitten lieneekään, mutta ehkä vastaava kuin Naapurinvaaralla vielä enemmän hauskuudella höystettynä. Sen Naapurinvaaran jälkeen ajattelin, etten heidän iltaansa mene, sillä tanssi-ilta on tanssia varten ja showt erikseen. No, oli se Naapurinvaarallakin ihan tanssittavaa heidän osuutensa, mutta niitä puheita oli liikaa.

 

Varsinainen syy, miksi nyt menin oli kyllä heidän rumpalinsa, Voimaorkesterista siirtynyt Jake Niska. Hän on pitkänlinjan muusikko, yksi parhaita laulavia rumpaleja. Halusin nähdä, minkä osan hän on saanut tässä hullunhauskassa porukassa. Hyvin näytti sopivan joukkoon. Mutta se hänen äänensä, kun hän muutamia kappaleita lauloi, se oli kyllä komea. Muistan kun hän joskus aiemmin oli tuuraamassa PNP:n rumpalia ja hyvin olisi sopinut joukkoon muutenkin, kun orkesterin jäsenet esitellään Niskoina. Olisi ihan aito Niska ollut yksi heistä :) Niin, tunnistin lavalta myös herran, jonka olen nähnyt aimemmin Helmiorkesterissa. Hän lieneekin veljesten alkuperäisiä jäseniä ja oli vain jonkin aikaa pois.

 

Illan alkuun palatakseni. Lähtöni tapahtui viiveellä, kun aluksi oli tarkoitus viettää koti-ilta. En viitsinyt lähtiessäni kiertää kotipaikan pankkiautomaatin kautta ja perillä Sommelon lipunmyynnissä ilmoitettiin, ettei heillä käy pankkikortti maksuvälineenä eli käteistä olisi oltava. Ystävällisesti neuvottiin poikkeamaan 200 metrin päähän OP:n automaatille. Jos en olisi ajanut pitkää matkaa ja jos en tarkoituksella olisi tullut orkesteria katsomaan, olisin sanonut hyvästit paikalle. Mutta tihkusateessa erään toisen naisen kanssa kipitimme automaatille. Matka oli ilmoitettu kai niin kuin Lapissa tehdään…. 


Siellä oli kaksi automaattiluukkua ja minä osuin siihen, jossa ei ollut valoja. Jokin lamppu ei kai palanut. Arviosta painelin numeroita ja ensin ei onnistunut. No, toisella kerralla meni paremmin ja sitten takaisin pienessä sateessa takaisin. Kello taisi olla jo puoli yksitoista, kun sisälle pääsin. Sommelon tilat ovat aivan hulppeat ravintolaksi. Paljon istumatilaa ja pöytiä. Orkesterillekin on hyvä tila ja tanssilattia kahdessa osassa, josta orkesterin edessä olevalla ei ollut hyvä luisto. Sivummassa olevassa oli eri pinta ja siinä kenkä liukui hyvin.

 

Kun tilaa oli paljon, vähäinen väki näytti entistä vähäisemmältä. Muutamia pareja oli tanssimassa ja vaikuttivat olevan enimmäkseen pareja. Muutama vapaa herra oli tanssihalukas, vaikka baaritiskin seudulla oli lisää herroja, jotka lienevät olleen ilman tanssitarkoituksia. Esitetty musiikki oli kyllä parhaasta päästä eikä siinä ollut shown piirteitä. Voin vain suositella heidän tanssi-iltojaan. Ne show-illat ovat erikseen. Tosin nyt olisin voinut katsella ihan mitä tahansa esitystä, kun kerran katselija olin.

 

Paikalla oli muutamia paikallisia tanssijoita, jotka tanssivat keskenään. Pari kolme muuta herraa näytti hakevan eri naisia. Naiset näyttivät hakevan myös herroja. Omat tanssini olivat satunnaisia eli fuskua, foksia ja cha-chaata oli tuntuma tanssiin, joten katselua ja kuuntelua oli reilun tunnin ajan. Olin paikalla varttia vaille kahteentoista. Musiikkia olisi voinut kuunnella pitempäänkin, mutta ehkä toisen kerran toisenlaisissa olosuhteissa. Hyvä oli, että sain korjata käsityksiäni sitten Naapurinvaaran illan.