Kesän sateiden jälkeen syksyn säät ovat korvanneet menetettyjä aurinkopäiviä. Nytkin oli mitä upein sää, kun ajelin kohti tanssipaikkaa. Lahden poukamat ja pienet järvet olivat tyynet. Syksyn värjäämät puut heijastuivat rantaveteen niin, ettei erottanut kumpi on vettä ja kumpi puoli taivasta. Teki mieli monta kertaa vain pysähtyä ihailemaan maisemia. Usvaa oli noussut jo alavimmille maille eli ennusteena oli viilenevä yö.

Perille saavuin himpun vaille kahdeksan ja alkuvalssi oli menossa, kun selvisin sisälle asti. Väkeä ei ollut juuri mitään siinä vaiheessa. Jos on yksi orkesteri paikalla, niin se on yleensä aloittanut myöhemmin. Levymusiikkia on ollut silloin alussa. Nyt Varjokuva soitteli puoli tuntia vähille joukoille. Seuraavaksi tulleelle tangolle haki tulkinnallista tangoa vievä herra Kaakonkulmalta. On nuorehko herra kehittänyt tangon tanssitaitoaan, sillä aikaa on kun viimeksi tanssimme. Taitava hän on monissa lajeissa. Siitä ilta jatkui lähes tanssien naistentuntiin asti. Toinen tangopari sujui lämpimästi tutussa otteessa pitkän herran kanssa. Olen pikkuhiljaa oppinut tanssimaan hänen kanssaan. Kolmannetkin tangot olivat elävää vientiä.

Väki lisääntyi, orkesterit vaihtuivat, ilta pimeni ja takkaan sytytettiin tulet. Luulisi, että lasien sisällä olevat tulet lämmittävät tai savuavat, niin ei kuitenkaan ole. Ilmanvaihto takassa on tehty hyvin eli viihtyisyyttä ja valoa tulenloimut tuovat. Muutoin tanssipuoli on aika hämärä. Saattaa vaikeuttaa välillä hakemista, mutta aina kaksi kappaletta tanssii, vaikka sattuisi "väärä" haettava. Minulla on usein tunnistamisvaikeuksia, vaikka olisi hyvätkin valot. Niin menivät hämärissä tangot, valssit, hitaat valssit, rumbat, cha-chaat, jenkat, bugit, fuskut/jivet ja foksit. Sambaa en muista kuulleeni enkä masurkkaa ellei niitä soitettu, kun lähdin Avenue-orkesterin aloittaessa viimeisen osuutensa. Tanssimatta tässä paikassa ei kenenkään tarvitse olla. Sekahaku suo kaikille mahdollisuuden. Naiset vähemmän käyttävät mahdollisuuttaan. Itse hain erästä herraa, jolle minulla oli asiaa. Mukava hänen kanssaan on tanssia - ilman asiaakin. Naistentunnin alussa hain yhtä herraa ja toista lopulla. Muuten pidin taukoa mieleisessä seurassa.

Tulenliekin tilat eivät ehkä suo parasta mahdollista äänentoistoa. Varjokuvan musiikki oli hyvää. Yö katseessasi on yksi kauneimpia hitaita valsseja. Siinä on kaikki, mistä hyvä esitys koostuu. Niin soittaminen kuin melodia, sanat ja laulajan ääni. Tuo kappale koskettaa syvältä sisintäni. Kuoleman paikka tangoa ei tänä iltana esitetty. Minusta tuntuu, että olen tähän asti sen kuullut illan aikana. Heidän kappale valinnoissaan oli hidasta ja nopeaa, kaikille sopivaa. Jotkut tuntuivat ihastuneen Anniinan esityksiin. Minulta meni niin, että kuuntelin häntä hetken aikaa lavan sivulla ja ensi kokemuksenani hän ei herättänyt tunteita. Väkeä oli kaikkiaan saapunut runsaasti. Tanssitaitoisempi väki oli varmaan tullut Varjokuvan takia ja muu väki kuulemaan yhtä Mattilan sisaruksista. Tämä oli vaihteeksi ilta, jolloin tanssiminen oli mukavaa.

Sunnuntaina iltapäivällä alkaviin tansseihin ajelin Vuoksenniskan työväen talolle (Töllille). Varjokuvan kalenteri näytti siltä, etten enää tänä vuonna pääse heidän iltoihinsa, joten nyt oli vielä tilaisuus. Aloitusaika oli kello kuusitoista, normaalisti tuntia myöhemmin. Ensimmäinen puoli tuntia oli levymusiikkia. Niinpä alussa ei ollut väen paljoutta. Ehkä moni muisti tuntia myöhemmin olevan aloitusajan. Hiljalleen kuitenkin tanssiväki saapui. Tanssilattia on tässä paikassa kai "ongelmallinen", koska siihen kylvetään jarrujauhoa (?) heti illan alussa iso vana pitkin keskilattiaa. Lattia kelpaisi minun kengilleni ilman jauhoja. Jossain vaiheessa kenkäni eivät luistaneet hyvin.

Kaakonkulman nuoret neidot olivat paikalla ja muutakin naisjoukkoa, joten tanssimaan pääseminen oli heikompaa kuin edellisenä iltana. Miehiä oli vähemmän ja heissä oli paljon perustanssia osaavia, joten naistenhaulla taitavammat herrat vietiin pikahauilla tanssimaan. Illan ensimmäinen tangoni meni foksin askelilla. Sitä samaa näyttivät monet herrat osaavan. Tangoja soitettiinkin useampia, kun väliaikamusiikkinakin niitä tuli. Itseni pituisen nauravan herran kanssa tango tuntui tangolle. Olemme tanssineet ennenkin. Mukava, että hän huomasi minut, vaikka niitä nuoria daameja oli kovasti tarjolla. Polkkaa ja masurkkaa sain tanssia herran kanssa, joka hakenut tässä paikassa aiemminkin. Muualla häntä en ole tavannutkaan. Mukavat sylitanssit olivat herran kanssa, joka myös oli tuttu muiltakin lavoilta. Eräs pitkä herra vei buggia aivan mukavasti. Yhdet parit tanssin taas mitä tanssin ja viejä vei mitä katsoi parhaaksi. Mukavaa se on, vaikka siinä "törmää" meidän kahden erilaisuus. Hän on taitava bw-mies ym. häkkyröitä viemään ja minä taas tanssin niitä milloin mitenkin tai ehkä parempi sanoa jiven askelilla. Ei ollut yksitoikkoista tanssia. En jättäisi väliin tanssimista hänen kanssaan. Naistenhaulla ennätin muutamaa herraa hakea. Usein iltaan sisältyy muutama kappale, joita ei muista. Varsinkaan jos ne eivät ole tuntuneet miltään.

Tänä iltana sitten esitettiin argentiinalainen tango Kuoleman paikka ja sen kuuntelin sydäntä kirvellen penkissä. Hieno se on kuulla, mutta vielä mieluummin sen tanssisin.    Linkki :Savukuva

Naistentunnin jälkeen tanssi-ilta jatkui vielä puolitoista tuntia, mutta pitkä ajomatka kutsui minua. Seitsemän jälkeen ilta alkoi hämärtää. Kun niitä hirviä liikkuu hämärän rajamailla ja niitä näinä aikoina muutenkin hätyytetään, niin valppaana katselin tien varsia. Jossain vaiheessa lännen kirkasta taivasta vasten vilahti jotain ja sivulasista huomasin laajan kurkiauran leijuvan kohti etelä-länttä. Niillä oli alkanut toinen tie. Varjokuvan Toinen tie-kappale soi mielessäni. Siinä on orkesteri, joka on eniten vaikuttanut siihen, miten suhtaudun tanssimusiikkiin. Eikä yhtään vähempänä se, mitä ovat ihmisinä ja soittajina.