Revontulessa 24.1.2009

Minun piti olla Pesäkalliolla, mutta matka tällä kertaa olisi ollut liian pitkä. Aluksi kävin katsomassa lähiomaistani ja sieltä oli kohtuullinen matka Revontuleen, joten siellä lauantai-ilta sujui. 

Todella runsas ihmisjoukko oli tullut samaan tulokseen. Jyväskylän Viihdekeskuksen tanssi-illat ovat harventuneet, joten useat tanssinharrastajat olivat myös suunnanneet matkansa Revontuleen.

Väkeä oli siis paljon ja osa taisi olla kaksipäiväisiin tikanheittokilpailuihin osallistuviakin. Ei siinä mitään, mutta heidän käyttöönsä oli annettu iso Aurorasali. Pienemmällä puolella esiintyi illan orkesteri Tommys solistinsa Charles Plogmanin kanssa. Jossain vaiheessa iltaa isosta salista  annettiin pienehkö ala tanssijoiden käyttöön.

Tanssini alkoivat hyvin, mutta pian totuus selvisi. Paikalla oli suuri joukko herroja, jotka olivat tavallisella ravintolatuulella. Tangolle haki ensimmäisen tunnin aikana herra, joka käveli eikä millään lajiin soveltuvalla askelluksella. No, sen kestin, mutta en sitä kysymystulvaa - mistä olen, mitä teen täällä ym ym. Sen kappaleen jälkeen katosin hakurivistä.

Naisten hakualue oli “paksu”. Naisia ja miehiä seisoi joka puolella. Varsinainen ravintolan puolikin oli täysi. Harvoin sellaisessa tungoksessa olen ollut tässä paikassa. Ilta sujuikin seurustellen tuttujen kanssa ja välillä joku kappale tanssien. Muutaman tutun herran kanssa oli vauhdikkaitakin kappaleita ruuhkasta huolimatta ja erään herran kanssa hitaat ovat niitä, joissa hän on erityisen hyvä. Niin, mainita täytyy, että paikalla “työvuorossa” ollut lavaisäntä piti huolta minunkin tanssimaan pääsystäni.

Orkesterina Tommys on sellainen, jota kuuntelen mielelläni. Kantrisaundi kappaleissa on se jokin. Se sattuu suoraan mielihyväkeskukseeni. Orkesteri voisi hoitaa tanssi-illan ihan omin voiminkin. Mutta onhan Charles Plogman hän, jota monet tulevat katsomaan ja kuuntelemaan. Hänen charminsa ei ole kadonnut.

Eihän tämä nyt sellainen tanssi-ilta ollut, jota toivon, mutta aina ei voi voittaa eikä edes valitakaan. Iltapäivä saneli jo muutoin matkani suunnan. Orkesteri on yksi suosikkejani, mutta ravintolamainen tanssipaikka ylikansoitettuna ei ole minun mieleeni.