Peurungan kuntoutumiskeskus 19.2.2009

Myöhään tapahtuvat lähtöni. Koskahan onnistun aloittamaan valmistelut vaikka puoli tuntia aiemmin kuin ennen. Loppumatkan ajelin syrjätietä ja oli liukasta.

Niinpä kello lähenteli puolta yhdeksää ja päällysvaatteita jättäessäni ravintolasta kuului se amerikkalainen, todella oikeatahtinen hidas valssi, jonka Pekka Nebelung laulaa. Ja mikä ääni. Se vain paranee ajan kanssa. Kyllä hän on laulaja isolla kirjaimella ja minulle hän on edelleen myös tangolaulaja, joka on ollut mukana Seinäjoen tangomarkkinoillakin. Toisaalta hänestä löytyy herkkyyttä esimerkiksi Sieluni kaunis Maria-kappaleessa, joka saa nousemaan palan kurkkuun ja kyyneleet silmiin. Entäs trumpettiesityksinä tango Granada ja Särkyneen toiveen katu. Tässä kerrotaan miten pienestä musikaalisesta pojasta tuli aikuinen mies ja soittaja sekä laulaja. Musiikki ja laulu ovat olleet hänen elämänsä.

Sisällä oli vähiten asiakkaita kuin mitä olen tanssi-illoissa siellä nähnyt, mutta se ei haitannut minua. Kaikki mitä Volga ja Pekka esittivät oli upeaa ja nautittavan hyvää. Siinä muistuivat mieleeni aiemmatkin kerrat.

Ensimmäinen mieleeni jäänyt kerta oli Riutanharjun tanssipaikasta, kai se oli vuosi 2004, kun Pekka ja silloinen orkesteri Unelmavävyt olivat voittaneet Tanssiorkestereiden SM-tittelin. Pojat olivat nuoria ja eivät ehkä kypsiä kantamaan titteliään. Syksyllä 2006 tapasinkin sitten “uuden” Pekan ja uuden orkesterinkin Volgan. Ja mikä yhdistelmä! Seuraavana kesänä lomamatkallani kauniilla Särkän lavalla oli jotain kadoksissa, ainakin minun silmissäni. Kunnes taas saman vuoden syksyllä kaikki oli ennallaan ellei paremminkin. Keväällä 2008 sain taas nauttia Pekan ja Volgan laulusta ja musiikista. Puoli vuotta kului aika ja Revontulessa heidän musiikkinsa täytti sieluni vajaata tilaa. Joskus Tommi Soidinmäki on ollut keikoilla solistina. Niin kuin nytkin.

Alussa Pekka ja Volga olivat omillaan kahden setin verran ja Soidinmäellä oli sitten kaksi osuutta ja Pekan aloittaessa puolilta öin illan viimeisen setin, minä lähdin ajelemaan kotiin. Jos olisin ollut lomalla, olisin kuunnellut loppuun asti.

Ensimmäisellä tauolla Pekan ja orkesterin seurassa istui kaunis ja hoikka nainen, jonka Pekka esitteli heidän uutena solistinaan. Hän kuunteli ja katseli tarkkaavaisena lavaesiintymistä. Kukapa ei uutta “työmaataan” katselisi. Tommi Soidinmäki jatkaa Petoman-orkesterin kanssa. Heillähän on ollut jo aiemminkin yhteisiä iltoja. Katri-Helena taitaa jättää esiintymiset. Tämä uusi solisti on 2007 vuoden tangokuningatar Jenna Bågeberg. Keväällä alkavat yhteiset keikat Volgan ja Pekan kanssa. Heitä on kuultava ja katseltava jossain.

 

Ettei nyt jäisi käsitystä, että olin kuin konsertissa, niin oli siinä hyvä tanssiakin, kun herratkaan eivät kävelijöitä olleet. Ulkonäkötuttuja oli joku paikalla ja ihan vieras herrakin haki jonkun kerran. Kun Pekkaa kehun, niin on Soidinmäestäkin sanottava, että hän on aurinkoinen esiintyjä, joka huomioi yleisönsä eikä laulele seinille. Hän ja Petoman ovat hyvä yhdistelmä, jota käyn kuulemassa, kun lähistölle sattuvat.