Krouvin lavan tanssit 17.7.2009

Perjantai-illan Krouvin lavan tansseissa oli  Anneli Mattila orkesterinsa kanssa. Annelin lavaesiintymisessä on karismaattisuutta, vaikka on nuori. Hän laulaa hyvinkin tanssittavia kappaleita, parempia kuin Anne. Eron huomaa, kun lähekkäin ovat tanssi-illat olleet. Alkaakohan hän olla sisaruksista parhain esiintyjä. Anittakin oli mukana, mutta tällä kertaa lauloi pari laulua, mikä riittää. Voisi ihan hyvin esiintyä vaikka koko illan, jos olisi oma orkesteri. Ääni kehittyy koko ajan. Tanssimisesta hän on innostunut, varsinkin kädenalijutuista. V.I.P. on myös hyvä. Musiikki on hyvää tanssimusiikkia.

Toinen orkesteri, Hannu Auvinen Group, soitteli ja lauloivat ihan kelvollisesti. Bassot olivat kovilla illan alussa, mutta korjasivat asian.

Alkuilta sujui mukavasti tanssien, se naisten puolituntinenkin vaikken siitä ole ollut kovin innostunut.  Väki lisääntyi, naisetkin ja minä löysin itseni penkistä usein, naisten selkien takaa. Tanssiminen jäi vähemmälle. Varsinainen naistentunti ei enää onnistunut. En osaa päättää ja hakea nopeasti.

Herra, joka muistaa ilmoittaa olevansa taapertaja oli ilonani kolmen tanssiparin verran. Hän kyllä osaa tanssia ja tietää sen itsekinHymy Useampi tuttu oli paikalla, mutta jostain syystä ei tanssisieluni sykkinyt montakaan kertaa ilosta. Samoin kolmet parit tanssin varttuneen taitajan kanssa. Mukava on tanssia, kun vienti sujuu ja itsekin pysyn perässä. 

Paikalla oli saapunut bussikyydillä Kivistön työväentalon tanssiväkeä. Pitkästä aikaa sain tanssia tosi hyvin viedyt polkat ja jenkkaakin Lapinjenkkana sekä buggia. Hitaita valsseja esitettiin kahdet, jotka sain tanssia. Toiset hyvin askeleet taitavan herran kanssa. Hänen kanssaan oli ilo tanssia kahdet muutkin tanssit, mutta ei jiveä, jota hän vie kauniisti. Naistenhaulla onnistuin hakemaan rumballe hallitusti tanssivaa herraa. 

Reippaan illan alun jälkeen tuli kuitenkin hieman väsähtänyt olo ja poistuin kello yksi. Kuumakin oli. Kuun sirppi paistoi ja kaksi kirkasta tähteä loisti taivaalla, toinen pohjoisessa toinen etelässä. Pohjoiseen ajaessani, vaikka taivas oli muuten kirkas, niin vastassa oli tummilta vuorilta näyttävä taivaanranta, jossa leimusi koko matkan. Oliko ne ns. elosalamoita. Välkkyvät, mutta eivät jyrise. Outo, mutta kaunis oli näky, kun muuten taivas oli ihan kirkas.