Syvälahden lavalla 18.7.2009

Hieman yli yksitoista parkkeerasin autoni varsinaisen alueen ulkopuolelle päivänkakkaroiden ja harakanhattujen joukkoonHymy  Olipa autoja ja olipa väkeäkin. Tiesin vain, että ex-tangokuningas esiintyy orkesterinsa kanssa, mutta en tiennyt oikeastaan mitään varsinaisesta megatähdestä, Juha Tapiosta.

Itse asiassa kun en ollut aikonutkaan olla paikalla, niin luulin, että toinen esiintyjä on JuhamattiYllättynyt Se siitä luulosta. Musiikista ulkopuolelle jo kuulin, että jotain muuta on lavalla. Olen toki joskus kuullut kappaletta Kaksi puuta, mutta suppean musiikillisen kiinnostukseni puute kostaantui pahanlaisesti. Täytyi esiintyjän olla jotain suurta, kun fanijoukko hengaili puolen salin täydeltä riemurinnoin. Ja se oli nuorta väkeä, mitä Syvälahdessa ei minun käynneilläni ole ollut. Esiintyjän laulu vielä menisi ja menisi hyvinkin, mutta se minun korviani särkevä musiikki on sellaista mitä en ymmärrä.

Kun kotona piti jälkeenpäin ihan nettiä tutkia, niin totesin, että arvostettu ja tunnustettu herra oli esiintynyt silmieni edessä. Sivistyksen latauksen sain jälkikäteen. Kuluvan vuoden Iskelmägaalassa tämä esiintyjä oli saanut neljä palkintoa! Hänet palkittiin vuoden miesartistina. Hänen pitkäsoittolevynsä Suuremmoinen elämä sai vuoden albumin ja myydyimmän albumin tunnustukset. Hänen kappaleensa Kaksi puuta oli 2008 vuoden paras kappale äänestäjien mielestä. Mitäpä minä pelkästä tanssimusiikista tanssipaikalla ymmärtävänä siihen enää voin sanoa.

Alkuilta oli mennyt kuulemma niin, että ensin oli ollut huonoa levymusiikkia, oletan, ettei kovin tanssillista. Sen jälkeen Juha Tapion orkesteri ja sitten Monarkia. Monarkian osuus solistin Jukka Hallikaisen kanssa oli ollut tanssituttujeni mielestä hyvä.

Niinpä jouduin “kylmiltään” tämän minulle erikoisen orkesterin ja solistin esityksiin. Sitä kestikin lähelle kahtatoista Väkeä oli puoleen väliin lattiaa. Osa yritti tanssia ja muustakin tanssiväestä osa meni jotain kappaleita buggina tai foksina. Minä katsoin parhaaksi aloittaa iltani kahvilla ja pullalla ja kaiken päälle vielä söin makkaran - se siitä laihduttautumisestaItku

Nämä tanssi-iltani ovatkin olleet viime viikkoina menoa ekstreemeilloista toiseen. Naistentuntikin sattui tälle musiikin erikoisosuudelle. Ei sillä, ei paikalla kovin paljon vakiotanssiväkeä ollutkaan. Olivat varmaan tienneet illan luonteen.

Jukka Hallikainen ja Monarkia aloittivat hieman ennen puoltayötä ja musiikki oli oikein tanssillista. Olinpahan omista syistäni jos toisestakin jättänyt Hallikaisen väliin sitten viime kesän. Tänä keväänä vasta ensimmäisen kerran olin hänen keikallaan Ruusulinnassa ja silloinkin illan toisen solistin takia. 

Nyt Seinäjoella häntä tavattuani ja kuultuani olen alkanut tuntea viehtymystä hänen ääneensä ja myös ihmisenä. Hän on kulkenut oppivuoden ja hyväksi sekä nöyräksi esiintyjäksi kehittynyt. Hänen avoimuutensa on erityinen hyve. Hän laskeutuu kuulijan ja katsojan tasolle. Eikä hänen äänensäkään ole hassumpi - no, on se ihan tangokuninkaan ääni.

Nyt hän lopetti lauluosuutensa johonkin nopeaan kappaleeseen ja vielä encoretkin jatkuivat samana. Kuulemma on kyllä tapana esittää lopuksi tangot, mitä erityisesti toivon jokaiselta tangokuninkaalliselta. Ainakin illan aikana kahdet tangoparit toivon myös kuulevani ja joillakin entisillä kuninkaallisilla onkin sellainen tapa. Kun kerran on valittu tangokuninkaalliseksi, sitä ei tulisi unohtaa. Iltaan sopii kyllä kaikkea muuta lajia ihan riittävästi, kun ne iskelmätkin on annettu heillekin esitettäviksi. 

Seinäjoella Torikeskuksen päivätilaisuudessa hän lauloi upeasti ja tanssitti samalla paria varttuneempaa rouvaa muutamien pyörähdysten verran. Silloin jo ajattelin, ettei laulajalle ole ollenkaan huono asia osata tanssiaskeleita. Niinpä hän nyt lavalta puhelikin, että tanssiminen on ollut opettelussa viime kesästä lähtien ja osuutensa lopussa hän pyörähteli tanssin tiimoissa jonkun kappaleen, Fantasian viimeisellä osuudella viimeistä valssia myöten.

Kyllä ilta oli erikoinen, mutta sai taas minut ajattelemaan, että mm. Juha Tapion tyyliset iskelmälaulajat, joiden kappaleiden sanoituksessa on sanomaa, se saa nuoret liikkeelle. Ei se nyt juuri tanssimista ollut heidän liikkumisensa, mutta kyllä jalat ja kädetkin liikkuivat ja heidän eläytymisensä idolinsa musiikkiin oli harrasta. Kuitenkin kantani on, että tämäntyylinen solistiesiintyminen tulisi olla eri iltana kuin tavallinen tanssi-ilta. Nyt tietysti tässä oli järjestäjien tarkoitusperät lähtökohtana. Ei tavallisina tanssi-iltoina tällaista joukkoliikehdintää ole paikassa ollut. Jos nyt juhannus- ym. vastaavat erityisillat jätetään pois.

Kuun sirppi alkoi olla jo ohut ennen kokonaan häipymistään. Viileä oli yö kuuman päivän jälkeen, jolloin pyöräilin reilun kolme tuntia reipasta vauhtia. Kyllä rasvakerrosten vajuminen tekee tiukkaa, toivottavasti kelit jatkuvat suotuisina. Joka yö on jotain lajia metsän eläimiä puikkelihtinut edessäni. Kauhistuisin, jos joku jäisi alle ja se pitäisi vielä itse lopettaa. Pupujusseja on ollut viime aikoina joka yö tiellä juoksentelemassa. Nyt sitten sujahti ihan auton edestä, olettaisin, että pieni metsäsika ellei sitten supi tai näätä ollut. Edellisenä yönä säikähdin tien vasemmalla reunalla ollutta “patsasta” - ketturepolainen oli jähmettyneenä paikallaan. Tajusin sen vasta kohdalla. Jokin varjelus olioilla on ollut.