Metsälinnan sunnuntai-ilta 16.8.2009

Voi Mattia jaTeppoa! Saivatpa aikaan melkein koko esiintymisensä ajaksi niin kovat äänet, että ensi kerran tansseissa poistuin joksikin aikaa tanssilattialta. Orkesterikin jymisytti solistien ajan niin, että miten ihmeessä fanit kestivät sen lavan edessä. Samaa oli ollut viime vuonnakin eivätkä pyynnöistä huolimatta silloin olleet korjanneet asiaa. Nyt ei kai sitten edes pyydetty. Minä en tanssien järjestäjänä olisi toista kertaa pyytänyt tällaista orkesteria paikalle, kun tarjolla on varmasti sopivalla äänentoistolla esiintyviä orkestereitakin. Tai, eihän se orkesterin vika ollut, Matti ja Teppo ne haluavat ääntä ympärilleen.

Tanssit puolestaan olivat kesän parhaita. Mistä ihmeestä näihin tansseihin oli saapunut tavallisen tanssikansan lisäksi paljon nuorta väkeä ja tanssitaitoisia herroja! Illan aluksi oli tunti levymusiikkia, jota parempaa tuskin muualta löytyy. Soittaja on jo ainakin toisena kesänä valinnut soitettavaksi hyviä, harvoin kuultuja sovituksia, hienoja ulkolaisia kappaleita, alkuperäisiä eri tanssilajeihin sopivia. Toisaalta jo aiemminkin soitetut ja mielellään uudelleen kuultuina ovat hyviä kuten hidas valssi Cavatina, elokuvasta Kauriinmetsästäjät ja Omega-orkesterin rumpalin sävellykset, todella hienot instrumentaalikappaleet ja joista tänä iltana soitettu Pistetääs masurkaks. Sen tanssinkin parhaimman masurkan tanssijan kanssa, jonka tiedän. Perään rumba hänen kanssaan oli sopiva sielulle.

Toiselle tunnille saapuikin Horizone-orkesteri lavalle ja hyvin soittivatkin eikä äänentoistoa voi moittia. Vielä toisen kerran esiintyivät tauon jälkeen ennen kuin Matti jaTeppo aloittivat. Joka kappaleen välissä tuli juttua ummet ja lammet - heidän tapaansa.

 Ilta oli yhtä tanssimista naistentuntiin asti, joka alkoi samalla kun solistit nousivat lavalle. Kaksi kappaleparia tanssin ja mukavia haettavia olisi ollut paikalla, mutta sen kovan äänentoiston, basson ja rumpujen jytkytyksen ja solistien kovan äänen takia siirryin korvien lepuutukseen pihalla olevaan kahviotelttaan. Sinnekin äänet kuuluivat liian voimakkaina. Seura oli kyllä parasta mahdollista. Keskustelun aiheena olivat mm. chachaa-kappaleet, mitkä niistä ovat oikeita ihan juuriaan myöten eikä tekemällä tehtyjä.

Naistentunnin loppu oli levymusiikkia, jota tulin sitten tanssimaan. Illan aikana esitettiin useita tangoja, jotka tanssin usean eri herran kanssa, kaikki tangomiehiä. Laskujeni mukaan kuulin neljät hitaat valssit, jotka myös tanssin (yhden puolikkaan rumpukapuloitakin käsissään pitävän herran kanssa - ei ennättänyt kieltäytyä yllättävästä, viiveellisestä haustani!). Illan viimeisenä olivat myös hitaat valssit, jotka sain tanssia yhden mieleisimmistä olevan herran kanssa kuten sen edellä olleet hitaat.

Tavallisia valsseja en tainnut tanssia yksiäkään. Chachaata, rumbaa, jiveä, fuskua, buggia ja jenkkoja tanssin. Jenkkoja oli kahdet, jotka olivat mahdottoman hauskat ja erikoisesti viedyt kummankin eri herran kanssa. Polkat jäivät väliin. Levymusiikkina soivat salsat, joissa tuttu nuori herra olisi yltänyt vaikka mihin, mutta tyytyi minun taitooni. Olivat joka tapauksessa yhdet illan parhaita tansseja. Hänen kanssaan tangot, chachaat ja bugit sekä hitaat valssit olivat myös taidolla vietyjä. Hän on harrastanut tanssia hyvin nuoresta ja lisäksi opiskelee musiikkia, joten kaikki edellytykset ovat monipuoliselle tanssimiselle.

Koko ilta oli yhtä fiilistelyä ja välillä jopa teerenpeliä tuttujen kanssa. Mutta ne tangot ja hitaat valssit, ne saavat jo yksin aikaan illan juhlan ja kaikki muut olivat kultahippusia siinä päällä. En olisi uskonut näihin tansseihin lähtiessäni, että illasta tulee tällainen. Kiitos tanssiherrojen, Horizonen musiikin ja taukomusiikin.