Jyväshovissa 1.12.2009 Fantasia ja Amadeus sekä 8.12.2009 Pekka Nebelung ja Volga sekä Jenna Bågeberg

Viimeksi katselin Fantasiaa TV:stä. Jokin tangolaulajien konsertti, jossa Fantasiankin väki kuului taustavoimiin. Sitä ennen syksyn Lapin matkalla oli kuningaskin mukana. Siellä oli mukava tunnelma. Lapin henki valtaa siellä soittajatkin meistä turisteista puhumattakaan.

Tällä kertaa yleisön joukossa oli seuraavan tiistain solisti Jenna Bågeberg. Fantasian musiikki on hyvää ja tanssittavaa. Amadeus näyttää edelleen pieneltä ja nuorelta, suorastaan lapselta. Hetkittäin ääni oli mukavaa kuultavaa, mutta välillä siinä oli jotain, mikä minun maallikon käsityksen mukaan edellyttää vielä kovasti harjoittelua ja iän sekä kokemuksen karttumista. Kuninkaallisen viitta annettiin tällä kertaa liian nuorelle ja kokemattomalle. Minusta harjoitteluaika kuuluu aikaan ennen valintaa. Syytönhän nuori herra on valintaan.

Ravintolassa oli ollut isohko pikkujoulutilaisuus klo 18 alkaen. Uskomattoman sitkeitä olivat humalaisten haut. Vaikka me naisväki kerroimme, että olemme tulleet kuulemaan Amadeusta. Oli paikalla tanssivaakin väkeä, joten ei ilta mennyt ihan kuulolla ollessa.

Seuraava tiistai olikin erilainen ilta. Ei juuri väkeä klo 21. Levymusiikkia oli tunnin verran. Volga ja Pekka aloittivat sitten ja musiikki oli erinomaista. Ei sitä tunnelmaa tosin ihan syntynyt, mitä heidän illoissaan aiemmin olen kokenut. Ne ovat olleet huippuiltoja. Orkesterissa olikin Fantasian soittajaherra täydennyksenä ja toinenkin tilapäissoittaja. Jenna esitti kaksi osuutta. Kaunis, nuori nainen, kahden vuoden takainen tangokuningatar, joka lyhyen ajan ollut Volgan solistina ja nyt viimeistä iltaa. Tangot sopivat hänen äänelleen.

Pekan trumpettikin oli käytössä useaan otteeseen ja parhaana illan hetkenä oli Jennan osuuksien jälkeen Särkyneen toiveen katu. Se on hieno esitys ja sen tanssin mukavan herran kanssa. Ilta olikin miellyttävämpi kuin viikkoa aiemmin, sillä paikalla oli pääasiassa kohtuudella tanssivaa väkeä. Paljon enemmän olin tanssimassa kuin viikko aiemmin.

Volgan ja Pekan loppuosuutta olisi tehnyt mieli jäädä kuulemaan, mutta työ "häiritsee" tanssimenoja viikolla. Joskus koetan tohtia mennä Pekan ja Volgan toisen kokoonpanon iltaan. Niitä esiintymisiä taitaa olla enemmän kuin näitä minun kaipaamiani tavallisia tanssi-iltoja. Eikä ne mitään tavallisia ole olleet. Pikemminkin taivaallisia ne ovat olleet monta kertaa. Niiden iltojen musiikki mykisti minut. Muistan ne aina lämmöllä.