Revontulessa 28.11.2009

Lomakeskus Revontuli on hyvin pitänyt kilpailuasemansa myös tanssiväen keskuudessa. Hyvät orkesterit/solistit saavat ihmisiä paikalle. Paikka ei ole muodostunut minkään erityisryhmän tanssipaikaksi ja siksi sinne saapuu tanssimaan koko kansan kirjo iästä ja taidosta riippumatta. Hyvä niin. Mikään tanssipaikka ei selviydy ilman erilaisia tanssijoita. Tunnetut orkesterit vievät hyvän osan illan tuotosta ja sen kertymiseen tarvitaan sekä tanssiväkeä että muita asiakkaita ja myös väen tuottoisaa kättä talon tarjousten suhteen. Ainakin näin menee Revontulessa.

Pekkaniskan Pojat vetivät runsaasti tanssiväkeä. Asialle hyväksi oli myös se, ettei Jyväskylän Viihdekeskus ehkä tarjonnut mitään vastaavaa, vaikka paikalla tosin oli Talent-kilpailun kolmas, Markku Laamanen.

Joululaululla Pekkaniskan Pojat aloittivat illan. Hyvä oli  fuskattava kappale ja sille parina oli tavallinen tanssikappale. Tutun herran kanssa niitä pyörimme. Sitten oli vuorossa valssit ja hyvin pitkämatkalainen, ulkonäöltä tuttu herra itärajalta haki niile ja myöhemmin hitaille valsseille ja taisi olla humppaa yhdet parit tai jotain. Ilta jatkui hyvällä  tanssimusiikilla.

Ensimmäinen tunti meni kokonaan tanssien ja oli kyllä kuuma. Syykin selvisi myöhemmin kuumuuteen. Ilmastointi ei toiminut sähkövian takia. Kun se oli korjattu, niin pienemmän salin puolella oli sitten vuorossa lämpimät paikat. Ilmastointi ei toiminut siellä. Muutamia kappaleita tanssin silläkin puolella enkä huomannut kuumuutta.

 

Alun fuskuherran kanssa “oma” rumbani sujui kosien. "Armaani on kuin huhtikuu" - humppa, on Matti-Sakarin esittämänä ja soittokunnan soittamana oikea kunnon jazzhumppa. Sanatkin siinä kiehtovat minua naisenaHymy

Illan toiset hitaat valssit tanssin hyvässä viennissä, sillä "On syömmesi jäätä" on oikea hidas valssi ja vaatii malttia sekä viejältä että vietävältä. Slowfox oli myös myöhemmin illasta iloa tuottava, vaikka herra oli kookas. Onneksi askeleeni pituus riitti. Sitten en tiedä mitä oli vienti ja mitä oli seuraamiseni, mutta tuttu kuopiolainen tanssitaituri käytti musiikkiin sopivia kikkailuja paljon. Nauruhermojani kutkutti, vaikka tajusin olevani tekemässä vastaliikettä, kun piti tehdä ihan muuta.

Illan yllätys oli, että minua haki herra, jonka kanssa kauan sitten tanssimme enemmänkin, mutta ei enää lähes kymmeneen vuoteen. Tuskin tanssimme tulevaisuudessakaan, mutta hakutilanteessa lähden tanssimaan, tuntuipa minusta miltä tahansa. Tavallaan hänen kauttaan tai jälkeensä sain uuden elämän, jota en vaihtaisi.

Orkesteria kyllä katselen ja kuuntelen mielelläni. Vakituinen rumpali oli muissa tehtävissä ja aiemminkin tuurannut soittaja hoiteli homman kotiin. Puhaltimissa oli myös sijainen. Ei mikään vieras herra. Soitti aiemmin pitkään tässä orkesterissa. Toisen kerran näin orkesterin uusimman jäsenen, Taisto Lunkan. Kosketinsoittaja, joka laulaa ja soittaa myös haitaria. Aikanaan Lumipallo-orkesterissa vuosikausia maailmalle uusia tangokuninkaita saatellut soittaja.

Illan aikana kuulimme kahdet tangoparit kahdella haitarilla soitettuina. Kahdet niistä olivat argentiinalaisia, Olé Guapa ja Por una cabeza. Tuttuja minulle, kun Omegan Anna-Liisan bravuurinumeroita mm. nekin olivat. Uusia kappaleita on tullut mukaan Lunkan tulon jälkeen.

Illan ensimmäisille tangoille haki paikalle tullut kaukainen tanssiherra. Hieman oli jo viihteellä, mutta tangot sujuivat hyvin erikoisella, hänen omalla tyylillään. Naisten vuorolla hain häntä myös tangoille, vaikka ehkä paikalla olisi ollut joku tutumpaakin tyyliä tanssiva herra. Eikä siinä vielä kaikki. Toisella miestentunnilla arpa lankesi minulle - hän haki, taas tangolle. Valitettavasti nämä tangot eivät saaneet aikaan syvyyksiin vievää tunnetta sielussani, mutta näin se vain meni. Hän kiitti todella kauniisti näistä tangoista. Hyvä kun hänelle oli niistä iloa. Joskus vuosia sitten rumbakappaleet olivat suosikkejamme, mutta siinä asiassa on kummankin mielentilan voittanut tango.

Pienen salin puolella sitten neljännet tangot olivat hyvät myös tutun herran kanssa. Erään nuoren herran kanssa oli tarkoitus tanssia tauolla tangopari, mutta siihen tuli hyvin luonnollinen este. Kaupanteko joskus voittaaItku Myöhemmin tangoja tuli vielä kahdet parit, mutta ne kuuntelin sujuvasti. Olikohan joku taukomusiikkina.

Naisten vuorohaulla en tuntenut enää tarvetta hakea herroja. Ilta oli ollut hyvä. Vaikka tavallisesti huomaan ajan kulun, niin kun orkesteri soitti fuskuna tanssittavaa kappaletta ja eräs herra haki sieltä istumapaikaltani, niin sanoin, että tanssitaan seuraavat, valotaululla ilmoitetut valssit. Hän totesi, että ne ovat illan viimeiset ja he vaimon kanssa yleensä ne tanssivat. En ollut huomannut, että ilta oli lopussa.