Haapamäen Suojan perjantai-ilta 26.2.2010

Haapamäen Suojalla tanssittivat Fernet ja Tomi Markkola. Siksi sinne ajelin. Enpä etukäteen tiennyt, mikä tangoiltakin tuli. Vuodet eivät ole muuttaneet käsityksiäni heidän taidoistaan tanssipaikkaesiintyjinä.

Kun pysähdyin talon pihaan klo 20 ei paikalla ollut monta autoa. Aiemmin tässä paikassa on vähintään levyt soineet heti alusta lähtien ja ettei vain joskus ihan orkesteri aloittanut. Nyt levymusiikki alkoi ehkä vartin yli ja orkesteri aloitti klo 21. Pikkuhiljaa väkeä tuli lisää, mutta ahdasta ei ollut. Useimmiten tanssit ovat täällä lauantaisin ja nyt oli vielä talvikisojen ohjelmaa TV:ssä, mitkä yhdessä ehkä vaikuttivat läsnäoloon tansseissa.

 

Levymusiikki alussa ja tauoilla oli hyvää ja orkesterin järjestämä. Fernet oli tavanomaisessa kokoonpanossaan ja oli luvassa kuulla Kielon jäähyväisetkin, mikä aika usein ollut toisena alkuvalssina. Herra basisti sen laulaaHymy ja kai minäkin, ainakin sisälläni. Olikohan ekavalssi Tonava kaunoinen tai jotain vastaavaa. Pidän sen tyyppisistä valsseista. Monet tanssipaikoilla soitetut tavalliset valssit ovat jotenkin aneemisia ja osaltaan vaikuttaa myös vientityyli. Valssi ei minusta koskaan saisi olla pieniaskelista hyssyttelyä.

Yhdet hitaat valssit soitettiin, jotka tanssin yllättävän tutun? herran kanssa. Tutulta hän näytti illan alusta lähtien ja mainitsi paikat, missä olemme tanssineet ja mitä lajeja. Muistini palautui pätkittäin illan aikana, kun useita eri lajeja tanssimme. Tangot vasta minut sai muistamaan. Hän on niitä herroja, joiden kanssa kaikki tangon elementit toteutuvat.

Kuudet tangot illan aikana soitettiin, joista kahdet tanssit erään toisen herran kanssa. Hänen kanssaan en selviä mistään lajista enempi tai vähempi "töppäämättä", mutta hauskaa on, kai hänelläkin. Yhdet tangot tanssin erään varttuneen herran kanssa, joka harrastaa tanssia enemmänkin. Kolmet tangot sitten sujuivat tämän “unohdetun” herran kanssa. Hän ei taida kyllä tämän jälkeen jäädä unohduksiin tai ainakin hänellä on paikka tangosielussani.

Orkesterin kahden osuuden ajan herrat hakivat - pääasiassa. Lehdessä oli ollut tanssi-ilmoituksessa - vapaa haku. Valotaululla paloivat koko illan miehet - naiset valot. Solistin alettua laulaa alkoivat naiset valpastua ja miehet eivät juuri ennättäneet hakea. Sekamelskaa oli.

Itse en monta hakua tehnyt ja nojasin hartaasti oven pieleen, josta sain rauhassa katsella Tomin esiintymistä. On hänessä jotain, mikä koskettaa minua. Jos hän on hyvin komea, niin hänen äänensä on upea, syvä ja matala ja kuin luotu tangojen laulamiseen. Hän on esimerkillinen tangokuningas. Hän aloitti osuutensa tangoilla. Monia kauniita vanhoja kappaleitaan hän lauloi ja paljon oli uutta mukana. Uusi levyhän ilmestyi hiljan. Illan musiikki tanssilajeja ajatellen oli monipuolinen. Jos ehkä ei etelän tanssijoiden vaatimuksia täyttävää ollutkaan, niin hyvin monta lajia oli, vaikkei nyt esim. salsaa ollut.

Tanssiväestä monet osasivat fuskua, jiveä, buggia ja illan alussa levyltä tuli sambaa, jos en väärin kuullut. Yläkerran karaokepuolella, jossa on myös kahvio, istuin kahvilla ennen orkesterin aloitusta. Kahdet jenkat soitettiin ja ensimmäiset tanssin tutun herran kanssa. Hänen kanssaan kaikki kansantanssilajit ovat juuri niin kuin pitää. Tomilla on tapana soittaa haitarilla polkat ja ei hän siinä pettänytkään.

Kun naisia oli paljon enemmän kuin miehiä ja miehissä muutama, joiden kanssa tanssin, niin pitikin minun olla hoksaavainen. Tanssin tutun herran kanssa, olikohan chachaa ja kappaleen loppusävelillä Tomi otti haitarin lattialta. Välähdys oli, että polkka tulee ja missä on tuttu herra, jonka kanssa ihan mieluiten sen tanssin. No, hän oli lähellä. Ei ollut monta paria lattialla, joten pienelläkin hitaudella ne olisivat jääneet tanssimatta. Naisissa oli varmaan osaajia ja heidän hakuintonsa oli toista tuntia ollut sitä luokkaa, että annoin heidän hakea.

Pönkitin edelleen sitä ovenkarmia. Tomi tuntuikin olevan huolissaan, että eikö täällä ole naistenhakua. Tietää, että naistenhaulla ainakin yritän hakea herroja. Niinpä illan lopussa, kiitoskappaleenaan hän esitti Julian, hyvärytmisen jiven. Kai se oli lohdutukseksi katselusessiooniSilmänisku Eräs herra ennätti hakea ennen kuin kappale alkoi soida. Vaihtoaskeleella sen tanssimme. Kysyi, että olinko pyytänyt sitä. Ei minun ole tarvinnut. En niin kovin usein ole heidän tanssi-illoissaan ja useimmiten Tomi sen esittää. Kappaleen on hänelle sovittanut Charlies-orkesterin Janne Leino. Janne esittää sen myös illoissaan ja siinä on hieman erilainen rytmi. Erotan kyllä kumman soittama kappale on jo ensi rytmeistä. Charliesin sinkkukappaleen olen saanut haltuuni jo vuosia sitten ja ensi kerran sen muistaakseni kuulin Kalliojärven pinssitapaamisessa ja soittokunta oli silloin yhtä hymyä - jos ovat aina kun heidätkin harvoin tapaan.

Väki väheni ja Seinäjoelta tulleet pyörätuolidaamit saattajineen lähtivät kotimatkalle. Heidän mukanaan olleen nuoren naisen kanssa juttelin jonkun verran. Hän ihmetteli hakusysteemiä eikä ollut tanssinut alkuillasta yhtään. Neuvoin hänelle ne kaksi illan parasta tanssiherraa. Koska hän oli tanssinharrastaja, hän saattoi hakea mille tahansa kappaleelle. Kehoitinkin hakemaan heti kappaleen lopussa, odottamatta seuraavaa kappaletta. Hyvin häntä onnisti. Taisi ehtiä pariin kolmeen kappaleeseen. Sydäntäni lämmittää joka kerta, kun muutamat pyörätuolineidot ovat paikalla, olleet muuallakin ja Tomilla on aina aikaa jutella heidän kanssaan.

Niinpä sitten orkesteri palasi viimeiselle soitolleen. Minut palautti siinä illan ihanimmalta tangolta, sen perään tulleelta bugilta herra, joka sanoikin, että ehkä nyt muistan hänet. Enhän malttanut olla kysymättä orkesterilta, että koska ne illan masurkat soitetaan. Vastakysymys oli, että kohtako vai heti. Ne tuli heti ja olin kyllä nopea. Niiden jälkeen oli mukava laittautua kotimatkalle. Tanssiväkeä oli enää muutamia paikalla. Illan aikana, solistin aloittaessa ja naisten aloittaessa ennakoivan, ryntäilevän hakunsa, harkitsin jonkin aikaa, että poistun paikalta. Käyn vaikka katsomassa Keurusselässä Nelinpeliä ja Mikael Konttista. He olivat kyllä alkuaan hyvä vaihtoehto perjantai-illalle, mutta Fernet ja Tomi olivat lähempänä sydäntäni. Ja enhän olisi voinut jättää kokonaan naisten armoille unohtamaani tanssitaivaaseen vievää herraa....