Keurusselän perjantai-ilta 9.4.2010

Lapin matkalla Markku Aroa ja orkesteriaan Dieseliä viimeksi kuulin ja sitä ennen todella kauan sitten. Kai se oli yli kymmenen vuotta sitten laivalla. Keurusselän tanssit jatkuvat, vaikka välillä oli tietoa Lomaliiton konkurssitilasta. Kuka pitänee paikkaa nyt vai lie omistajan talous kunnossa, mutta paikassa on ollut ihan tunnettuja esiintyjiä ja heillä sinne saatu oikeaa biletysväkeä. Varsinainen tanssiväki ei paikassa yleensä käy. Lienee paikassa majoittuviakin asiakkaita, sillä paikka on kauniilla seudulla. Ne tunnetut Keurusselän sinet ja veet. Berithän niistä laulelee.

Diesel-orkesteri soitti hyvin. Iskelmää oli paljon. Tanssilavapaikkojen musiikkilajivalikoimaan he eivät yllä ravintolassa. Soittaa he varmaan osaavat kaikkea. Tulihan tangoja, hitaat valssit, humppaa ja foksia sekä hitaita että nopeita. Solistin ohjelmisto on entistä Aroa. Olikohan jotain uutta, siitä en päässyt perille.

Ravintolaelämä on niin meluisaa varsinkin baaritiskin luona, ettei siinä hyvin kuullut mitään. Naistenhakurivintapainen on siinä lähellä. Väki liikkui ympäriinsä ja hautkin tapahtuivat vapaasti. Vieraita olivat tanssiherrat ja vaihtoaskelia lattialla sujuteltiin, jos aina sitäkään. Tangonviejä oli kohtuutaitaja. Hitaat valssit oli tarkoitus tanssia erään tutun herran kanssa, mutta toisin meni. Joku muu haki. Tämän tutun kanssa sitten jotain pyörähdeltiin tungoksessa.

Myöhemmin illasta Arokin intoutui nopeita kappaleita laulamaan ja ravintolaväki tanssi sitä sitten innolla - kädet heiluivat ja jalatkin. Liekö Aro ollut mielissään niistä eri mallisista daameista, jotka melkein syliin tulivat fanittaessaan pienen lavan edessä. Alkoholi soi sitten estojen poistumisen. Minun pitäisi oppia ravintolaelämää - mutta miten ilman alkoholia...