25.4.2010 Kivistöllä 

Ajelin ajoissa tanssipaikalle, jotta saisin auton paikoitusalueelle. Jos vaille viisi saapuu, on paikat usein varattuja. Nyt sain ihan hyvän paikan. Bollströmin illoissa aiemmin on ollut täyttä, mutta nyt oli sopivasti väkeä paikalla. Sääkin ehkä vaikutti ja mitkä lie muut syyt ihmisten poissaoloon.

Orkesterin soittoon olen ollut aiemmin tyytyväinen, mutta nyt oli ensimmäisellä osuudella jotain erilaista. Ajattelin, että onko soittokunnassa tapahtunut muutoksia. Yksi tuttu mies näytti olevan ja olivat toisetkin kuulemma olleet jo reilun vuoden ajan mukana. Miten lie näyttäneet vierailta. Keikkaväsymys taisi painaa, kun kolmas ilta oli peräkkäin menossa ja matkat Karjalan kulmilta päälle. Toisella osuudella ja jatkossakin musiikki kuulosti taas ihan hyvälle.

 

Kohta puoli vuotta, lähes joka sunnuntai tässä paikassa käyneenä osa herroista on ottanut “omakseen”, jotkut taas eivät hae suinsurminkaan. Välillä pitää käydä katsomassa naistenhuoneen peilistä, minkä asteinen se vika oikein on, kun ei kelpaaOtsan rypistys

No, eihän se niin ole. Osa väestä on käynyt vuosia täällä ja eivät ehkä käykään muualla. Ikää jo on hieman enemmän kuin minulla. Ovat kovin tuttuja keskenään. Ja ihan hymyilyttää illan alku. Joka kerta se on samanlaista. Herrat köpittävät hakemaan tuttua ystäväänsä ja ilo on selvästi molemminpuolinen. Sitten paikalla on herroja, jotka eivät selkeästi hae samoja. Niinpä minäkin olen saanut “omia” tanssittajia ja asiaa voi aina parannella naisten hakuvuorolla joka toinen tunti. On toki osa tanssijoista nuorempiakin.

Orkesteri teki pieniä etikettivirheitä. Taukomusiikki ei ollut parhaasta päästä vai oliko se talon soittoja, mutta orkesteri  aloitti osuutensa taukomusiikin kappaleparin puolivälissä ja ihan eri tanssilajilla. No, ei se nyt maailmaa kaada, mutta olemmehan tottuneet samaa lajia oleviin pareihin.

Solisti aloitti illan orkesterin toisen osuuden aikana ja sama iloinen ja karismaattinen Raikku lavalla oli. Hymyä riitti kaikille ohitanssijoille ja pientä silmänpeliäkin oli havaittavissa. Mikä ettei. Sehän tuo kohteelle hymyä tai punastusta poskiin. Raikun ja orkesterin nettisivut ovat erittäin mallikelpoiset, yksilölliset eli ihan Raikun näköiset. Sieltä löytyy monenlaista tietoa.

Tanssittua tuli taas omiksi tarpeiksi. Niin foksia kuin fuskua ja buggiakin. Tangot ja rumbat sujuivat itselle sopiva-askelisten herrojen kanssa. Kun eräs tuttu polkantanssija on enää niin harvoin ollut paikalla, niin edellisen pyhän herran kanssa ne sitten tanssin. Hyvin meni, mutta huomasin, että tämä mieleinen herra olikin paikalla. Kaipaan kyllä kovasti hänen vientityyliään. Olipa mikä tahansa tanssilaji, niin jos voin antautua turvalliseen, selkeään, oikea-askeliseen ja rytmiseen vientiin, niin siinä se on, tanssia parhaimmillaan. 

Sellainen olotila tulee kyllä erään varttuneen herran kanssa tanssiessani ja usein hän paikalla onkin jopa jossain muuallakin kuin täällä. Oli hän nytkin paikalla. Loppuun asti en jaksanut olla, sillä kuuma se on aina näissä tansseissa ja alkava työviikkokin on mielessä. Levosta on huolehdittava.