22.07.2010 Savion lavalla Sinitaivas

Kyllä loma ja heinäkuu ja tanssit kuuluvat yhteen, tosin joskus kaikki on kuin sekahedelmäsoppaa. Mutta ei se haittaa. Rusinat ovat maukkaita. Sinitaivaan tansseihin jouduin ensi kerran sattumalta. KIV-nauhoitus oli 30.5.2007.

Viihdyttäjä - 2007 tittelin saanut soittokunta huokui innokkuuttaan. Taidon kehittyessä he ovat kivunneet tanssiorkesterien ykköseksi monipuolisella, uudistuvalla ja osaa tanssiväkeä myötäävällä musiikillaan. Taituruutta se on monella tasolla.

Sanomattakin oli selvää, että tanssiväki oli suurelta osin heidän tansseissaan kävijöitä joskin mukaan sopi lomalaisia, joille on sama kuka soittaa. Ilta oli odotetusti tavanomaista Sinitaivasta. Taitavasti soitettuja kappaleita, iloista esiintymistä ja tauoilla seurustelua fanien kanssa. He osaavat ottaa omansa.

Tavanomaista oli minunkin tanssiminen. Välillä haettiin, välillä oli taukoja, jolloin mietin josko nukkumaan lähden, silloin kaikki on itselleni. No, viivyin kuitenkin, voinhan kuunnella ja katsella nuorta voimaa lavalla. Tuli kuitenkin tanssittuakin ihan sopivasti, sillä muutamia tuttuja on aina paikalla. Mieleeni jäi kauempaa, rannikolta oleva tanssiherra. Oli kiertueella ja taas oli mukava tanssia joku kappale hänen  kanssaan. Lapinjenkkaa osasi eräs herra, siitä papukaijamerkki jakoon hänelle.

 

Sinitaivaan kesien keikkaputket ovat olleet valtaisia ja viime kesänä heinäkuulla ei tainnut jäädä kuin pari kolme päivää soittamatta. Sama taitaa jatkua nytkin. Ehkä he tajuavat tilansa ja osaavat levätä välillä. Olipa kysyntä miten runsasta tahansa, pitäisi ymmärtää, että ihminen palaa loppuun vähemmälläkin. No, nyt ainakin näyttivät ihan virkeiltäSilmänisku