11.08.2010 Kuikan lavalla 

Kahden ja puolen viikon tanssitauko takanani, vaikka elämän parketteja kului tänäkin aikana monien kokemusten ja askelten verran.

Kesän viimeiset keskiviikkonaistentanssit Kuikan lavalla olivat mielenkiintoiset. Näin Charlies-orkesterin ensi kerran ilman Janne Leinoa, joka siirtyi luomaan omaa soolouraa.

Kokoonpano oli muuttunut muutenkin. Charles Plogmanin Tommys-orkesterista oli kaksi soittajaa lavalla. Niin soittajat liikkuvat. Vuosi sitten jo tullut Mårten lauloi pääasiassa ruotsinkielellä eikä se pahalta kuulostanut. Hän lauloi paljon myös aiemmin Tommys-orkesterissa ollessaan. Hän on nyt Charliesin kolmas solisti itse Charlesin ja Jannen jälkeen.

 Mutta se, että hän lauloi “heikommalla kielellään” umpisuomalaisten alueella ainakin neljä suomenkielistä kappaletta, oli hyvä ja arvostettava asia. Ei kuulostanut ollenkaan huonolta niin kuin ei muutoinkaan koko orkesterin soitot. Kolme tuttua soittajaa siellä oli toisen Mårtenin lisäksi, joka oli tullut joukkoon nyt kesällä. Kitaransoiton hän hallitsi erinomaisesti. Loppuajatelmanani - ei ole Charlies huonompaan suuntaan mennytHymy

Kyllähän minä parhaani yritin, näissäkin naistentansseissa ja lopputulokseen kai olin ihan tyytyväinen. Tanssia saa juuri sen verran tai niin paljon kuin haluaa, kun itse hakee.