24.10.2010 Kivistön työväentalolla

Alkuaan minulla ei ollut mitään tarkoitusta olla paikalla. Arja Havakka ei välttämättä laulajana erityisesti kiehdo minua. Kyllä hänellä on ääntä edelleen ja Lokki-valssi säilyy hänen kappaleenaan. Mutta jos en olisi ollut paikalla, paljosta olisin jäänyt paitsi. Havakka lauloi paremmin kuin edellisellä kerralla ja tanssiväki taisi askeleet.

Pitkästä aikaa tanssi täytti odotuksiani suuressa määrin. Yllätys oli, että lähes puoli tuntia ennen tanssien alkua klo 17 parkkipaikka tuntui täydeltä. Ei ollut samaa alussa edellisenä pyhänä. Kivistöllä on tapana arpoa osallistujien lippujen kesken kaksi vapaalippua ja usein myös orkesteri antaa levynsä arvontaan. Niin, sain edellisenä pyhänä vapaalipun, joten sillä nyt sisälle.

Väkeä oli kahviossa ja salin puolella penkit täynnä. Ensivaikutelma oli, että taitaa omat pahat aavistukseni käydä toteen. Ei sitten ketään, jonka voisin arvella hakevan. Niin se alku menikin, kaksi kappaleparia. Istui meitä penkissä aika paljon, koska herroja on vähemmän ja heistäkin jotkut ostavat vain istumapaikkalipun. Mutta sitten aloin päästä tanssimaan ja oikein sopivia herroja hakijat olivatkin. Vuorotuntihaun tiimoin tanssisaldoa oli hyvä kasvattaa ja ilo oli hakea itseäni hakeneita herroja.

Illan vanhetessa väki väheni ja oli tilaa tanssia. Ihan pieniä, ei niin ylentäviä hetkiä oli, kun herra haki hitaalle valssille Punaisen myllyn On syömmesi jäätä-kappaleelle. Hitaan valssin hän vei tyylillään ja suositti, että seuraisin vain häntä. Niin hän on pakottanut naisystävänsäkin tekemään.  Kertoi senkin. Ja minä seurasin - ei se niin vaikeaa ollut paitsi hetkittäin, kun kaiken keskellä sieluni kuuli PNP:n Matti-Sakarin laulavan sitä. Mieluummin olisin kappaleen kuullut unelmoiden penkissä enkä eriskummallisin askelin lattialla. Onneksi olotilani meni ohi ja tanssin iloa koin monissa kappaleissa.

Erityisen kiitoksen ansaitsee herra, joka hakutilanteessa jäi toiseksi ja haki heti seuraavalle . Se oli tango. Sanoin edellisen kappaleen aikana herralle, että tuota toista herraa haen kyllä polkalle, jos löydän. Mutta se tango. Mikä siinä on, että jonkun kanssa tangon sävel valtaa kokonaan ja tunnen, että tämä on tanssia korkeuksissa. Illan aikana oli useampi tango ja joku niistä oli, ettei mitään tunnelmaa ollut läsnä. Ehkä siihen tarvitaan monen tekijän yhteenkuuluminen. Se polkkakin meni tangomiehen kanssa. Niin kuin edellisenä pyhänäkin. Silloin polkat olivat kyllä liian nopeat. Nyt ne oli melko hitaat ja olisivat ehkä voineet olla himpun nopeammat. Eräs toinen polkkaherrakin totesi myöhemmin tanssiessamme, että polkat olivat liian hitaat.

Jenkat sain tanssia hyvin varttuneen herran kanssa, joka varmaan joskus on ollut hyväkin tanssija, mutta nyt askel on lyhyempi. Kaikkia tavanomaisia tanssilajeja soitettiin/laulettiin. Kaikkia lajeja tanssinkin. Erään herran kanssa chachaa ja minulle niin vieras laji samba sujuu hyvin. Jätän yleensä samban väliin, sillä kroppani ei ole siinä parhaimmillaan, jos nyt jalat jotain osaavatkin. Tämä herra vie sitä hyvin peruskuvioiden kanssa ja on helppo tanssia hänen kanssaan. Jos satutaan samoihin tansseihin, niin mukava niitä on tanssia. Humpat, bugit, valssit ym olivat illan ohjelmistossa.

Arja Havakka oli edukseen ja lauloi paremmin kuin muistin. Hänen orkesterinsa kosketinsoittaja oli myös hyvä ja rohkeakin. Lauloi monia tunnettuja evergreenejä ihan antaumuksella. Tanssillinen ilta oli ja ennen orkesterin viimeistä puolituntista lähdin kotimatkalle. Väki oli supistunut harvalukuiseksi.