25.02.2011 Jämsän Paviljonki

Pakkohan minun on saada tuntumaa tanssiparketteihin, vaikka vain hetkittäin. Aikoihin en ole ollut Rainer Bollströmin tansseissa, joten kohtuullinen oli matka ajaa Jämsän Paviljongille. Jouduin perille puoli yhdeksän nurkilla ja katsoin parhaaksi aloittaa illan istuen.

Väkeä ei ollut runsaasti. Se on ollut talven normaali tilanne paikassa. Miesten hakua oli puoli tuntia jäljellä. Siinä Raikku ohi kulkiessaan hymyili tervehtien - hyvää iltaa, rakkaani ja sen hän voi tehdä parinkymmenen vuoden tuttuuden jälkeen. Myöhemmin hän kävi kertomassa, että eräs yhteinen tuttu herra on kyllä tulossa paikalle. Kovasti Raikku on aina ollut puolestapuhuja, että pääsisin tanssimaan. Se on yksi hänen hyveitään. Tosin ko. herran kanssa on tanssittu monet kerrat aiemminkin.

Naistentunti alkoi yhdeksältä ja ajattelin, että kahvi virkistää. Niinpä kaadoin kahviossa tiskillä yhden kupillisen kokeeksi. Toinen kupillinen pysyi kohdallaan ja pullan kera istuin seuraamaan orkesteri Graniittia ja tanssiväkeä. Orkesterissa oli tuuraaja, mutta muutoin soittajat olivat entisiä. Hyvät olivat heidän soittonsa ennen solistin tuloa. Varsinkin herra Varis on monitaitoinen soittaja/laulaja.

Naistentunti alkoi lähennellä loppuaan. Hidas valssi alkoi soida ja oli pakko nousta ylös ja kokeilla, miten tanssi mahdollisesti sujuu. Hyvin tanssivaa herraa hain ja hyvin sujui. Niinpä innostuin ja seuraavalle hain erästä oikein hyvää hitaan valssin taitajaa. Nyt kappale oli foksi-fuskua. Taukomusiikki oli siis menossa ja jäi yhteen kappaleeseen, kun solisti aloitti iltansa. Kohteliaana miehenä herra ehdotti seuraavaa kappaletta ja se menikin jo miestenhaun puolelle. Kauniit rumbamaiset kappaleet tanssimme rumbana. Pitkänä miehenä hänen vientinsä, käsityöskentelynsä oli varmaa ja selkeää. Ilo hänen kanssaan on tanssia, joskus jo aiemminkin.

Raikku on hyvin valovoimainen ja karismaattinen esiintyjä ja lauluääni on niin kuin pitää - voimakas ja syvä. Olen kuullut häntä kauan ja aina tulee jotain uutta hänen äänessään. Kappaleita syntyy uusia ja levyjä.

Kun se kahvio on ihan siinä lavan vieressä, niin muna-anjovisvoileivän ja kahvin otin enkä kaatanut tällä kertaa pöydälle. Menin istumaan pöytään, jossa istui myös tuttu herra. Olin jo noussut pöydästä viemään pahvimukiani roskakoriin, kun alkoi hidas valssi soida. Herra kysyi kärsinkö tanssia. On tullut puhuttua aika monien tuttujen kanssa liukastelustani ja herrat ovat varovaisia tanssin suhteen kanssani. Voisinhan minä luetella, mitä en uskalla vielä yrittää, kun niitä on vähemmän. Hypyt ja kantapääiskut ovat pois toistaiseksi. Toivottavasti ei pysyvästi. Mukavat olivat nekin hitaat valssit.

Niin, se Raikun tuttu haki tanssimaan ja hain jossain vaiheessa takaisin. Yhdeltätoista alkoi toinen naistenhakuvuoro. Olin jo tehnyt lähtöä mielessäni kodin suuntaan. Sitten alkoi soida kaunis slovari ja minulla ei ollut käsitystä miten se onnistuisi hyvässä viennissä. Vapaana oli tuntemani herra, muutamia kertoja joskus ennen tanssittu. Olihan se illan tanssi. En ehkä saattanut sataprosenttisesti olla mukana, mutta en usko, että hänellä oli valittamista, varsinkin jos olisi tiennyt, että harjoitteluvaihe on minulla menossa. 

Tässä paikassa jaetaan tanssijoille laivamatkalippuja. Tanssin perusteella ja muutenkin ennen joulua. Kuka tahansa sai osallistua netissä tanssipaikkaa koskevaan kyselyyn. Arpa suosi silloin minua - matka on kyllä tekemättä toistaiseksi. Nyt tämä upeaa vientiä osoittava herra sattui solistin silmiin - ennen kappaletta oli ilmoitettu, että tanssijoita seurataan. Herra sai laivalipun. Toivottavasti vie mukanaan sen viehättävän daamin, jonka kanssa hän on usein tanssipaikoilla.

Illan aikana tapasin erään hyvin kauniisti ja persoonallisesti tanssivan parin Turun seudulta. Paljon olen heitä nähnyt tanssipaikoilla, mutta nyt ihan juteltiin. Puoli kaksitoista olinkin jo autossa kotimatkalla. Hiljaa hyvää tulee - toivottavasti.