18.06.2011 Kukonhiekassa

Järjen käyttö ei ole kiellettyä, jos sitä on enää tallella. Sosiaalisuuteni ei riittänyt tälle illalle. Jossittelulle ei ole sijaa, mutta harvoin on tanssipaikkavalintani mennyt näin pieleen.

Varjokuva voitti Kari Piirosen harkinnan jälkeen. Höyryveturipuistossa ei olisi voinut tulla samaa olotilaa kuin nyt tuli Kukonhiekassa. Varjokuva ei sitä saanut aikaan vaan Reijo Taipaleen fanit. Jos minäkin ihailen hänen lauluaan ja hän on minusta kruunaamaton tangokuningas, niin olla siinä tungoksessa tanssilattialla ei sovi minun tanssimaailmaani. KIV-nauhoituksetkaan eivät ole olleet pahempia kuin nyt Taipaleen esiintymisajan tanssit. Tosin yksi poikkeus KIV-tansseissakin on ollut positiivisessa mielessä. Viime kesän Virtain Hiekkarannan nauhoitusilta, joka oli poikkeuksellinen ja upea tilaisuus.

Jotenkin nyt tanssiminen siellä seassa sujui massan mukana. Massa tosin liikkui niin kuin tahtoi. Pitkään katsoin ylätasanteen kaiteen äärellä. Jossain nurkkauksessa saattoi olla hetki aikaa tehdä ihan omia askelia. Kaksi osuutta oli Taipaleen esiintymisaikaa, jonka hän hoiti iloisesti, hymyillen ja jopa puhellen faneilleen ja orkesterin soittajille. Joskus ennen hän on ollut tosikkona lavalla, mikä lienee hänen perusolemuksensa. Laulut kyllä sujuivat hienosti ja vaikutti tosi ilahtuneelta aplodeista ja lopussa väen pitkään jatkuneista taputuksista.

Varjokuva jäi varjoon, koska paikalla oli suuri enemmistö satunnaisesti tai harvoin tansseissa käyviä pariskuntia. Varjokuvakin oli mielestäni huomioinut tanssiasiakkaiden laadun ja soitoissa oli eroa heidän tavalliseen iltaansa nähden. Viimeisellä osuudellaan tuntui musiikki palaavan omaan tyyliinsä. Niinhän se on, että hyvä orkesteri huomaa, mitä soitetaan ja kenelle soitetaan.

Illan alku näytti siltä, että teki mieli ottaa “vuoteeni ja kävellä”. Pariskuntia näytti olevan paikalla. Sitten väkeä alkoi tulla ja tungos oli mittava. Kun paikassa on tarjoilua oli väkeä joka puolella. Kyllä joukossa oli nuorempaakin väkeä, jotka leidien vaatteista päätellen eivät olleet tanssimassa. Mutta olihan paikalla tanssijoitakin tai ainakin tanssimaan tulleita naisia ja miehiä. Joukossa ihan hyvää tanssitaitoa omaavia.

Vuorotuntihaku toimi ja naisten vuorolla herrat haettiin tuttuun tapaan jo ennen seuraavan kappaleen alkua. Omista tansseistani ei ole paljon sanottavaa. Muutamia kappaleita tanssin ja tanssihalut olivat lopulta tiessään. Ihan mukavia tansseja ne tanssit olivat mitkä olin tanssimassa. 

Kotiinhan olisi pitänyt lähteä siinä vaiheessa, kun ymmärsin, ettei tämä ole minulle mikään tanssi-ilta. Reijo Taipaletta kuuntelen mielelläni hänen levyiltään, mutta tänä iltana minulla olisi kaiken todennäköisyyden mukaan ollut erilainen ilta muualla. Oppia ikä kaikki.