26.8.2011 kahden paikan harhailua

Kyllä välillä tuntuvat uskomattomilta nämä omat tanssimatkat. Martti Metsäkedon orkesteri on yksi parhaita tanssiorkestereja. Niinpä luin netistä, että ovat Martin Kievarissa ja ei kun työpäivän jälkeen sinne ajelin innostunein mielin. Talon pihassa oli jonkin verran autoja, mutta hälytyskellot alkoivat soida korvissani, kun näin tutun pariskunnan kävelevän autoonsa ja kurvaavan pois. Siinä sitten ulkona oli muutama ihminen ja kysyin, että eikös Metsäkedon soittoja olekaan tänä iltana. Vastaus oli, että ovat kovasti paikalla, mutta täällä on yksityistilaisuus. Että se niistä tansseista

Sitten vain kotiin ajelemaan. Matkalla mietin, kun olin laittautunut tanssi-iltaa varten kaikkine nuorennuskonsteineni, että jotain pitää tehdä. Niinpä pienellä poikkeamalla päätieltä pääsin Kuikan lavan tielle, vaikkei mitään erityistä halua ollut Finkkujen ruuhkatansseihin. Olin toivonut Martin Kievarin tanssi-illassa olevan enemmän tilaa ja musiikkikin oli minulle hyvin mieluista.

Perillä havainto oli, että näytti olevan paikka jo täynnä, pihallakin oli väkeä. Levyt olivat soimassa. Lippujono oli pitkä. Kun sitten kello 20.45 Finkut aloittivat valssilla, olin vielä lippujonossa. Sisälle pääsin seuraavan kappaleen alussa ja tuttu herra haki sille. Seuranneelle humpalle haki tutun pariskunnan  herra. Taisimme tanssia ihan perinteisesti eikä tällä kertaa hänen omilla askelilla, jotka ovat kyllä seurattavan hauskoja. Edelleen tuttu herra haki rumballe. Siihenpä ne loppuivat haut. Naisia oli toinen puoli liikaa ja niin monessa hakurivissä, että katsoin parhaaksi olla kuuntelupuolella.

Orkesterissa olikin sairaslomalla olevan rumpalin tilalla herra, joka osoitti merkille pantavaa taitoa. Olipas siinä soittaja! Kun rumpalit syystä tai toisesta ovat minun suosiossani ja kovasti vertailujen kohteina, niin ei tämän herran tarvitse hävetä esiintymistään.

Väkeä oli siis joka puolella. Niin oli tanssitaitureita kuin tavantallaajia, yksin tulleita kuin pariskuntia. Tunsin, että tukehdun joukkoon. Olinhan suunnilleen jo tulomatkalla arvannut tilanteen…

Orkesteri lähti tauolle varttia vaille yksitoista. Naistenhaku alkaa yhdeltätoista. En tuntenut tarvetta jäädä siihen ryntäilyyn. Muutaman sanan lähtiessäni vaihdoin soittajan kanssa, jonka takia Finkkutansseissa joskus käyn. Ei Finkkujen musiikissa vikaa ole. Taitavia muusikkoja ovat kaikki tyyni. En vain koe kaiken musiikin olevan minun tanssimaailmaani sopivaa.