03.05.2012 Peurungassa 

Tätä orkesteria ja solistia en halua jättää väliin, jos he joskus etelästä lähtevät keskeisempään Suomeen. Kylpylähotelli Peurunkaan ei ole pitkä matka, joten sinne ajelin.

Paikalla ei ollut aluksi paljon väkeä ja sekin oli kovin outoa. Carmen Sylvalla Volga-orkesteri aloitti varttia vaille yhdeksän. Jotain taikaa heidän soitoissaan on, mikä saa minut hyvälle tuulelle. Siitäkin tämä orkesteri on hyvä, että sen solisti Pekka Nebelung on koko illan mukana ja laulaa ja soittaa trumpetillaan.

Lavalla oli “uutta verta”, tilapäissoittajat rummuissa ja kitarassa. Kitaristi olikin välitön esiintyjä. Hymyssä suin häntä katselin. Illan tango-osuudet saavat minut tyytyväiseksi.  Hurmio on yksi parhaista tangoista ja sen parina basisti esitti Seinäjoen tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailujen kappaleen Pyhä toimitus. Kappale sopii hyvin hänen äänelleen - harrashan kappale on huolimatta merkityksestään.

Pekan äänelle sopivat kaikki kappaleet, mutta erityisesti ne oikeat tangot kuten Ruusunoksa ja kyyhkynen, Hiljainen kylätie ja Granada saa kylmät väreet iholle. Trumpetti sopii niin hyvin tangokappaleisiinkin. Särkyneen toiveen katu on myös niitä kappaleita, jotka elävät ikuisesti. Se kappale on ollut suosikkejani ikuisuuden. Jo lapsena kuulin Lill-Jörgen Petersenin soittavan sen niin, etten sitä unohda.

Orkesterilla oli hauskat jenkat, joita en ole kuullut aiemmin. Esitetyt tangot kuultuna olivat hyvät ja kun sain myös tanssia niitä, niin ilta on tanssi-ilta. Polkalla en ollut parhaimmillani, vaikka herran mielestä meni hyvin. Hän oli pyörätuolilla liikkuva. Vuosia sitten samassa paikassa tanssin elämäni ensimmäisen tanssin pyörätuoliherran kanssa ja se oli polkka. Silloin se meni täydellisesti ja monta muutakin kappaletta hänen  kanssaan sinä iltana. Sen jälkeen joskus vuosien päästä jonkin aikaa kävin pystytanssijana pyörätuoliharrastajien illoissa. Taitoni on kai ruostunut siitä ja ehkä nyt viejäkään ei ollut kovasti harrastanut lajia.

Rumbat ja tavalliset valssit sujuivat mukavasti hyvissä vienneissä. Ulkolaista alkuperää olleet chachaat olivat hieman vaikeat, vaikka tavallisesti pidän niistä enemmän kuin kotimaisista sovituksista. Tanssina tangojen lisäksi illan parasta olivat hitaat valssit taukomusiikin aikaan. Herra hallitsi askeleet ja tunsi ykkösen musiikissa. Mahtava tunne siitä tuli, kun mitään sekoilua ei tullut kummankaan kappaleen aikana.

Granadan ja sen parina tulleen tangon (nimi?) jälkeen puolen yön aikaan lähdin kotimatkalle. Granadan musiikki jäi soimaan päähäni. Tällaisia musiikillisia iltoja tarvitsen välillä. Harva orkesteri saa minut soitoillaan tyytyväiseksi koko illan ajaksi. Volga ja Pekka Nebelung ovat tehneet sen jo monen vuoden ajan.