14.07.2012 Savion lavalla

Olipa taivaalla komea sateenkari menomatkalla ja kaunis oli paluukin - pilvet olivat kadonneet ja taivaanranta oli vielä auringonlaskun värjäämä. Perillä oli paikalla kaksi orkesteria, joista toinen on muutaman viime vuoden tuttu, mutta toinen pitkältä ajalta.

Alkuvalssit olivat jo lopuillaan, kun sisään pääsin pienen sateenpoikasen saattelemana. Kauniit hymyt sain lavalta - Markus Sextet kuusimiehisenä oli pitkästä aikaa näköpiirissäni. Yllätyin, kun huomasin Efenkin olevan mukana. Olin kuullut, ettei hän enää ole soittelemassa. Hän soittaa koskettimia ja laulaa ranskan ja englannin kielilläkin. Lavalla on puolankielen taitajakin, jonka hidas valssi, Partisaanivalssi, on upea. Haitaristin sormia ennätin katsella polkan soidessa - kukaan ei hakenut minua vai taisikin olla naistenvuoro hakea. Ei vain ollut kohderyhmää paikalla, minulle asti. Niinpä selin tanssijoihin unohdin, etten tanssi ja katselin vain taitavaa sormityöskentelyä. Se oli toinen kerta, kun olin lavan edessä selin polkan tanssijoiden - ehkä en kestä katsella tanssimatta itse lajia.

Lavalla oli hieman ahdasta soittimien kanssa, kun Köpi Koskella ja Projektilla olivat soittimet toisessa reunassa lavaa. Markus Sextetin rumpali vaatimattomasti oli takimmaisena ja niin matalalla, ettei näkynyt kuin hieman päätä. Basisti pitkänä miehenä oli hyvin esillä. Samoin toisen orkesterin nelikko oli hyvin esillä soittimineen, joissa on myös trumpetti ja saksofoni. Musiikit olivat sitten hyviä ja tanssilajeina monipuolisesti tanssittavia.

Illan aikaan ihmettelin, minne tanssiväki olikaan mennyt. Miksi he eivät arvosta näin hyvää soitantaa. Kyllä tuli kädenalitansseiksi sopivia lajeja runsaasti, jos tuli kaikkea minullekin mieleisiä lajeja kuten ainakin kahdet hitaat valssit ja useita tangoja. Illan alku näytti hiljaiselta, mutta myöhemmin oli tungostakin lattialla. Saattoi osin johtua tilan käytön hallitsemattomuudesta ja toisten tanssijoiden huomioimisen puutteesta. Paikalla oli varmaan osa lomalaisia ja turisteja.

Illan aikana sain tanssia haettuna ja itse hakien lähes kaksikymmentä kappaleparia. Välillä penkissä istuen keskityin kuuntelemaan musiikkia ja naisten vuorotuntihaulla yritin parhaani, mutta haettavat olivat vähissä. Illan parhaan tanssin sain tanssia erään herran kanssa, kun odottelin, että Projektin rumpali esittäisi trumpetillaan Särkyneen toiveen kadun. Ei sitä tullut. Syystä tai toisesta. Sain lupauksen,että esittävät sen seuraavalla kerralla (Kivistön työväentalolla). Sen sijaan kauniiseen oikeaan tangoon siis iltani päättyi. Mukavan herran kyydissä kotimatka sujui leppoisasti