11.08.2012 Hangan lavalla

Kyllähän se niin on, että mieleinen orkesteri vetää minut paikalle, olipa väki siellä mitä tahansa. Jos Hangan lava ennen vanhaan, siis tosi kauan sitten, oli lava, jossa kävin paljon, niin se aika on ohi. Lavan tanssijapohja ei yleensä enää vastaa toiveitani. Orkesteri La Strada sen sijaan vastasi täysin.

Kun ajattelen, mitä erityistä orkesterissa on verrattuna muihin, niin sitä en osaa selittää. Heidän musiikkinsa, tapansa soittaa ja valita kappaleet kertovat kaiken. Se pitää vain kokea. Hidas valssi Lumous (Fascination) oli illan kohokohta. Pidän sitä yhtenä orkesterin bravuurinumerona. Kaikki soittajat ovat taitavia, mutta erityisesti rumpali kuuluu lajissaan parhaimmistoon.

Enkä voi moittia Anita Hirvostakaan. Hänen lavakarismansa on omaa luokkaansa. Toiset pitävät, toiset eivät. Minä pidän. Pidän hänen aitoudestaan ja rehellisyydestään. Hän osaa olla oma itsensä. Myös hänen äänensä on hyvä ja myös kappalevalinnat. Hänellä ja orkesterilla oli vuoro-kuorolaulantaa ja siihen mukaan hän pyysi yhden eturivin fanimiehen, joka selvisi “osuudestaan” erinomaisesti.

Olin paikalla kolme tuntia ja tulihan siinä tanssittuakin, jos millä askelilla ja tahdeilla, välillä ihan mukavastikin. Herroissa oli lähikuntalaisia ja eräs herra Oulusta asti. Hänen kanssaan sujuivat alkupuolella iltaa tangot ja toiset vähän ennen lähtöäni puolilta öin. Käveltiin lattialla, rytmissä. Kahdet foksiparit tanssin herran kanssa, jolla oli hyvä ja reilu askel. Siis kunnon foksia. Mutta polkka ei ollut ihan mitä toivoin ja odotin kappaleiden loppua. Hän tanssii pääasiassa vaimonsa kanssa, joka ei liene ollut paikalla. Siinä taitaa kehittyä vain yksi tyyli saman parin kanssa. Sambat myös menivät sujuvasti hänen kanssaan. Hitaista valsseista voin antaa plusmaininnan eräälle herralle. Erään herran kanssa liikuimme lattialla peräti kolme kappaleparia illan aikana. Mitään lajinmukaista tanssimme eivät olleet, mutta jotain rytmiä oli mukana. Ehkä herralla oli etsintä päällä, muuhun. Sen sijaan aiemmin tansseissa tapaamani herran kanssa kolmet kappaleparit sujuivat oikein mukavasti. Jiveä ja chachaata olivat lajit. Toisetkin chachaat menivät erään herran kanssa siisteillä perusaskelilla. Niihin ei koskaan harjoittele liikaa. Kahdet rumbaparit olivat miellyttäviä. Ei siis hassumpi liikunta-ilta, jos ei vaadi liikoja. Parkettien partaveitset eivät ehkä toisi sen enempää iloa kuin tavalliset tanssimiehet. Ilo on kai omien korvien välissä. Missä ja milloin tämä maailma olisi täydellinen…