02.03.2013 Kartano Kievarissa

Olin kymmenen tunnin autossa istumisen jälkeen Lapista kotona kello 18 ja mietin jaksanko ajaa Kari Piirosta kuulemaan. Jaksoinhan minä. Tosin ensin piti saada matkatavarat sisälle, syödä ja peseytyä. No, yksi meikkilaukku oli kadoksissa, mutta selvisin illasta ilman suurempia ruusauksia. Auto hyrähti heti käyntiin, mutta se oli viikon seissyt pakkasissa ja oli ollut vesisadettakin, joten suojapeite oli harvinaisen topakasti kiinni auton katossa. Meni irrotteluun aikaa ja matkaankin, joten perillä olin yli yhdeksän. Piha-alue oli täynnä autoja ja ohjattiin talon taakse, aika kauas. Sieltä jalan sisälle oli melkoisen liukas matka. Koko takaosa oli jäätiköllä. Selvisin ehjin nahoin sisälle. Muutakin väkeä vielä lipui sisälle. Kello oli jo hieman yli yhdeksän.

Orkesteri Caminito oli aloittanut kello kaksikymmentä. Illan toinen orkesteri Tulinen sydän oli soittamassa, kun olin kiivennyt yläkerran tanssisaliin. Kello 21 alkanut naistentunti oli jo menossa. Olin sisällä vartin yli. Tango Punatukkaiselle tytölleni oli menossa. Hyvä-ääninen orkesterin mies sen lauloi. Seuranneelle fuskulle en nähnyt ketä hakea.

Vierasta oli väki pääosin ja tavanomainen tungos hakutilanteessa. Joku tuttu oli jo viety. Rumballe sain haettua tutun pariskunnan miehen. Hain sitten myös tuttua Mansen herraa ja en kuullut, mitä esitetään seuraavaksi. Jotenkin vaikutti, että herra oli sopinut jotain jonkun muun kanssa. Polkka nimittäin se oli. Olemme tanssineet sitä ja muutakin aiemmin, joten olisin ilman muuta hakenut häntä polkalle.

Tangolle hain myöhemmin nuorehkoa herraa, kun en ketään muuta keksinyt. Persoonallinen tanssija, jolle lattarit olivat enempi mielessä. Olemme keskustelleet aiemminkin tanssilajeista. Viimeksi taisin kehua hänen tangotaitoaan. Nyt sitten arveli, että hyvin valittu, kun hain häntä. Kysyin olenkos moittinut hänen tangoaan ennen. En ollut. Entisestäänkin oli vienti kehittynyt ja hän osaa hallita tanssitilan eli meitä ei tönitty emmekä mekään törmäilleet. Siisti juttu. Ehkä rauhallisuutta jossain kohdin kaipasin, mutta hän kulkee opin tietään ja hänestä tulee vielä loistava tangontaitaja.

Nyt jo unohdin kuka olikaan neljäs hakemani herra. Varmaan tuttu? Seuranneilla miestenhaulla ja naistenhaulla tanssin yhteensä kuusi kappaleparia. Hyvin mielelläni istuin ja juttelin Kari Piirosen vaimon kanssa. Ei oltu nähty aikoihin. Lähes kymmenen tunnin autossa istumisen jälkeen Lapista kroppa ei ollut oikein omillaan. Kahdet muutkin tangot sain tanssia. Toiselle haki vanha (nuori) tuttu, jolla tanssin liikkuvuus kaikkineen on hyvin hallussa ja toiselle hain tanssituttua tanssitaiteilijaa. Fuskua ja foksia olivat loput illan tanssini.

Janne Tulkki on oman tyylisensä laulaja ja esiintyjä. Omat ovat myös hänen faninsa. Hänen orkesterinsa oli hyvä. Kari Piironen on suuresti ihailemani solisti ja hänen laulunsa voima ja syvyys tekevät joka kerta vaikutuksensa minuun. Kari lauloi mm. Öiset kitarat, jota hän on esittänyt vajaan vuoden ajan. Vaativa ja kaunis tango. Toisena oli joku ihan vanha tango, hyvä sekin. Orkesteri Caminito on myös tuttu vuosien takaa ja pidän heidän tavastaan esittää tanssimusiikkia. Myös se viulu on plussaa lavalla ja soittajakin!

Tanssilajillisesti iltani ei ollut kaksinen, mutta oloni huomioiden kohtuullinen. Tuttu polkkamies oli huomannut, että hengästyin tanssin aikana, mikä ei ole normaalia. Ei tainnut kuntoni Lapissa nousta. Niinpä puolilta öin aloin tehdä kotiin lähtöä. Siinä vielä oli vartin jutteluhetki paikan isännän kanssa tanssimaailman ihmeellisyyksistä. Varsinkin sieltä ohjelmatoimistojen, orkestereiden ja tanssipaikan pitäjien maailmasta.