23.03.2013 Kartano Kievarissa

Mielenkiinnolla ajelin katsomaan ja kuulemaan Tapani Kansaa. Siitä oli vuosia, kun edellinen kerta oli. Jokin ihmeellinen kato on ollut viime viikkoina niissä paikoissa, joissa käyn. Täällä on tavallisesti kuitenkin ollut kohtuullinen määrä väkeä. Nyt oli enimmäkseen pariskuntia ja vapaita tanssiherroja niukasti. Hyvin tanssivia oli pariskunnissa ja ihan muutama yksin tullut herra omasi muutakin kuin foksin askeleet.

Illan orkesteri Pepitoon olen luottanut aiemmin. Siinä on hyvät soittajat. Nyt vain oli niin, että koko orkesteri oli varamiehinen ja ikävä kyllä se vaikutti soittamiseen. Taukomusiikkiakaan en voinut kehua.

Illan musiikkitarjonta oli heikointa mitä olen kuullut pitkään aikaan. Melko yksipuolisia olivat kappaleet. Mistään kansantanssilajeista ei ollut puhettakaan. Tapani Kansan esiintyminen ei ollut sitä mitä odotin. Tosin olin kuullut hänen negatiivisista tavoistaan muilla paikoilla jopa orkesteriaan kohtaan. Hänestä jäi ylimielinen vaikutelma. Onhan hänellä vielä ihan kohtuullinen ääni, mutta ehkä ei satsaa esiintymiseensä tavallisilla tanssilavoilla. Muutamat vanhat kappaleet olivat kauniita kuten Täysi kuu ja sen parina jokin vanha tango sekä Hopeinen kuu ja parinaan Delilah. Muitakin vanhoja kappaleitaan hän esitti. Mitään uudempaa tuotantoa musiikissa ei ollut häneltä, ei orkesterilta eikä taukomusiikissa.

Oikeastaan olin toivonut kuulevani Kansan laulaman Anniinan. Muistan kauan sitten hänen esityksensä Ristiinan Metsälinnan lavalta. Kiitoskappaleen aloitti Anniinan, jota voinee sanoa kansanlauluksi ja jonka kai voi tanssiakin. Silloin muutama pari alkoi tanssia, mutta lopetti, kun muu väki seisoi paikallaan. Minulle kappale on henkilökohtainen, kun nuorin tyttäreni on Anniina.

Niinpä Kansan ekatauolla hänen kävellessään tauolle pysäytin hänet anteeksipyydellen - mikähän minuunkin meni… Kysyin laulaako hän vielä Anniinaa. Sanoi, että laulaa kyllä, mutta ei tiedä pystyykö orkesteri soittamaan (siis nämä tilapäissoittajat). Jäin siis vielä kuulolle ja kyllä hän se esitti. Kovasti hänelle taputettiin ja yhden kappaleen katsoi riittävän kiitokseksi tanssiväelle.

Kun musiikkia moitin, on sen verran kerrottava, että vaikka tunnelma oli kuin ennen vanhaan iltamissa, niin tanssilajeina oli tavalliset valssit, useita, yhdet hitaat valssit, tangoja muutamat, rumbat ja foksia/fuskua pääasiassa. Niinpä paikalta kaikkosi kesken illan muutama tanssiherra ja olisin itsekin lähtenyt ellen olisi halunnut kuulla Kansan Anniina-kappaletta. Noin kymmenen kappaleparia tanssin ja ilta meni puolille öin ihmetellessä menoa. Oli sentään jokunen juttukaveri.