10.04.2013 Kylpylähotelli Rauhalahti

Kävin ennen vanhaan useinkin tässä paikassa ja varsinkin keskiviikon naistentanssit olivat maan kuulut. Väkeä oli aina paikalla, välillä ahtauteen asti. Mutta hauskaa siellä oli. Nyt sitten ajattelin kuulla Omega-orkesteria ja Eija Kantolaa ja samalla tarkistaa, missä tilassa naistentanssit nykyisin ovat.

Väki oli todella harvalukuinen. Muutama pari oli tanssimassa levymusiikin soidessa. Taisivat olla pariskuntia. Juttelin muutamien paikassa käyvien naisten kanssa ja jäi käsitys, että naistentanssien kulta-aika on ohi. Alasmeno oli alkanut jo aiemmin. Varsinaisia tanssijoita käy vähän ja ehkä enemmän, jos esimerkiksi Finkut ovat esiintymässä, totesi eräskin daami.

Nyt hyvin tanssivia naisia oli vähän, ennen pilvin pimein ja ylätasanne kuhisi silloin innokkaista tanssijoita. Hyvännäköisesti vievät herrat sopivat määrällisesti yhden käden sormiin. Nyt väkeä tuli hieman lisää, kun solisti aloitti kello 22.

Juttelin eteisaulassa basisti Ramin ja Eijan kanssa. Puhaltaja on jäänyt pois orkesterista, muutoin on entinen väki lavalla. Olen ollut orkesterin soittoihin hyvin tyytyväinen monen monta vuotta. Erityisesti rumpali Esan instrumentaalilevyn kappaleet ovat upeat.

Orkesteri musiikin aikana ennen solistin tuloa hain kolmea herraa. Ensin pitkää herraa, joka mainitsi, että on tanssittu muuallakin. En muistanut häntä. Foksina sitä tanssittiin. Sitten hain tangolle hyvin liikkuvaa herraa ja myöhemmin samaa herraa rumpali-Esan hitaalle valssille Dreamie, joka on myös hänen instrumentaalilevynsä nimi. Neljäs tanssittu kappale oli reipasta foksia. Katsoin, että tämä riittää, sillä ne muutamat naiset olivat rivakoita hakijoita ja osa naisista ja miehistäkin vain seisoi tanssitilan ympäröivällä tasanteella.

Kuuntelin Eijan ensimmäisen setin, jonka viimeisen kappaleen aikana poistuin. Kauniita kappaleitaan hän esitti. Huoliteltu pukeutumisensa miellyttää silmääni. Huolimatta minulle mieleisestä orkesterista en löytänyt sitä tunnelmaa, mitä tansseissa pitäisi olla. Aika kulkee kulkuaan.

Ulkovaatteita pukiessani naulakon luona kello näytti 22.45. Jouduin siis ajoissa kotimatkalle pakkasyöhön.