26.07.2013 Keurusselässä

 

Tässä konkurssipesän hallussa olevassa kiinteistössä tanssit vain jatkuvat. Tänä perjantai-iltana olivat paikalla Rosette-orkesteri ja solistinsa Tiina Ruuska. Edellisenä iltana oli tarkoitukseni hieman haaveilla samassa paikassa, mutta aina ei haaveista tule totta.

 

Päivä oli ollut kaunis, kesäisen lämmin ja niinpä aamupäivästä oli aikaa olla rannalla kolmen sukupolven voimin. Eikä iltakaan siitä huonommaksi tullut sään puolesta. Kauniita olivat maisemat tien varrella ja perilläkin. Keurusselän maisemat ovat Suomen kauneimpia. Beritkin laulaa Keurusselän sinestä.

 

Olin vaille yhdeksän paikalla ja autoja ei ollut varsinaisella paikoitusalueella. Majoitustilojen luona oli kuitenkin elämää. Perheitä oli majoitettuina. Sisällä olin viittä vaille yhdeksän ja mitä sainkaan nähdä. Tyylikkäitä, samanlaisissa asuissa olevia ja aurinkoisesti hymyileviä herroja oli istumassa kuin odottaen minua. Ketään muita ei ollut tanssipuolella. Niinpä oli erinomainen tilaisuus ottaa kuvia tästä herrajoukosta ja keskustella elämän menosta.

 

Muutama pari ilmaantui paikalle, joten herrasmiehet siirtyivät lavalle ja aloittivat musiikin, jota kelpaa tanssia. Arvoitus oli, tuleeko minulle tanssi-ilta alun jälkeen, mutta se ei kovin surettanut. Rosetten musiikki on ollut aina sellaista, mikä luo hyvän olon vaikkei tanssittajia sattuisikaan paikalle.

 

Väkeä tuli lisää, enimmäkseen pariskuntia, mutta sopihan joukkoon yksinliikkujiakin. Illan tanssini olivat kolmen herran varassa. Yksi heistä sitten tanssittikin useita kappaleita ja ihan hyvin. Herralla oli hyvä tanssiote ja rytmitajukin erinomainen. Foksia illan askellukset olivat enimmäkseen. Humppaan löytyi hieman kuvioitakin. Sen sijaan upea chachaa sujui vaihtoaskelin. Hidas valssi ja tangot olivat parasta illasta. Tanssitaukoni jälkeen tanssin nyt ensimmäisen kerran tavallisenkin valssin, jota olin vältellyt polveni takia. Nyt se sujui hyvin.

 

Orkesterin kappalevalinnat olivat sitä oikeaa tanssimusiikkia. Onhan iskelmätkin tanssimusiikkia. Riippuu vain miten ne esitetään. Kielitaitoakin löytyy esiintyjiltä ja soittimissa on saksofonikin, joka on tosi hyvä lisä musiikissa. Humppa Armaani on kuin huhtikuu on aina hersyvän iloinen joskin tositarina meistä naisista. Hidas valssi Lumous on lajinsa huippuja ja olen otettu, kun se esitetään. Tangojen esittäminen oli myös mieluista kuultavaa ja sain niitä hieman tanssittuakin. Solisti Tiina Ruuska esitti ainakin tangot Öiset kitarat ja Yön kuningatar. Molemmat niitä oikeita tangoja. Kosketinsoittaja soittaa ja myös laulaa, toisinaan humpan Tanssit talolla. Nyt sitä en kuullut. Se on Varjokuvan bravuurinumero jo vuodesta 2009 alkaen, jolloin kuulin sen ensiesityksen Syvälahden lavalla. Yllätys olikin myöhemmin Kartano Kievarissa, kun ensi kerran kuulin sen myös Rosetten hienona esityksenä.

 

Puolen yön aikaan lähdin kotimatkalle, vaikka orkesterilla ja solistilla oli vielä esiintymisaikaa jäljellä. Jäihän sinne vielä väkeä iltaa jatkamaan, joten tyhjille seinille ei heidän tarvinnut esittää.

 

Tyytyväisin mielin ajelin kotiin, vaikkei nyt tanssillisesti niin jumalainen ilta ollutkaan herrojen vähyyden takia. Musiikillisesti kyllä ilta oli mieleinen ja siitä kovasti kiitoksia esiintyjille.