16.08.2013 Virtain Hiekkarannassa

 

On niin helppo lähteä ajamaan poikki Suomen länteenpäin. Ei asutuskeskuksia. Hyvässä kunnossa oleva tie. Kauniit maisemat. Ja perillä odottaa tanssilava rannalla. Kaiken kruunaa kaksi minulle mieleistä orkesteria Pekkaniskan Pojat ja Teuvo Oinas Kiintotähtensä kanssa.

 

Olikin sitten edellisen käyntini jälkeen tehty aitaus, jonka takana olivat orkesteriautot ja matkailuvaunuja. Ei siis ollut mahdollista lähituntumaan soittokuntien kanssa – paitsi nyt verkon molemmin puolin hetken juttelut.

 

Tanssiväki ei ollut samaa laatua kuin mitä monilla aiemmilla kerroilla on ollut. Tanssia enemmän harrastavia oli vähän lähinnä taidollisesti. Suurin osa väestä oli tavanomaista kesälavoilla käyvää väkeä käsittäen keski-ikäiset ja varttuneet pariskunnat sekä maaseudun väkeä.

 

Molemmat orkesterit soittivat kiitettävän hyvää tanssimusiikkia. Teuvo Oinas ja Matti-Sakari osaavat ottaa esiintymisillään yleisönsä. Kumpikin on tanssiväen huomioiva laulaja.

 

Olin paikalla puoli kahteentoista ja viidennet tangot alkoivat kuulua. Käteenkäypiä tanssiherroja ei kohdalleni kovin sattunut. Jotenkin väki tuntui vieraalle. Olin kaivannut Matti-Sakarin laulamaa tangoa Larissa. Sen esitys jäi varmaan seuraavaan kertaan. Hitaan valssin sain tanssia hyvän viejän kanssa samoin kuin kahdet chachaat eri herrojen kanssa. Alkuvalssille haki tuttu herra, joka usein vie valssitkin arkkutangona – ei tosin minun kanssani. Tuntematon herra haki tangolle ja se sujui hyvin perinteisesti kävellen. Tuttu herra lännestä oli mukava tanssittaja. Joskus tanssittu polkkaakin ja nyt olisi ollut tilaisuus tanssia, mutta en ole vielä uskaltanut kokeilla, mitä polvi kestää. Paikalla oli kaksi muutakin polkkatuttua. Ehkä jossain vaiheessa on testattava, onko polkkapolvi kuntoutunut. Humppaa ja foksia tuli myös illan menuun, mutta kaikkiaan vain yhdeksän kappaleparia olin tanssimassa. Ei oikein ollut intoa naistenhaullakaan, jos ei kuntonikaan vielä ollut ennallaan.

 

Sainhan seurata soittajien esityksiä ja mukava heitä on katsella vaikken tanssilattialla usein ollutkaan. Ehkä olin ylipukeutunut tyllihameineni ja en oikein edes viihdy hörselöissä. Pitänee palata pitkiin hameisiini, sikäli kun sopivat päälleni...