31.05.2014 Rönnin lavalla

 

Tämä ikimuistoinen tanssi-ilta ei ollut suunnitelmissani, jos vaikka Antti Ahopelto orkestereineen on useinkin mielessäni. Olin ajatellut mennä lähelle Savion lavalle kuulemaan ja varsinkin katsomaan Marko Maunukselan hienoa lavaesiintymistä. Fantasia on ollut mieleinen orkesteri minulle hyvin kauan ajoilta, jolloin säestivät vuoden kerrallaan vallitsevaa tangokuningatarta ja sitten taas uusi kuningatar tuli kehiin. Ei ollut helppo tehtävä, mutta vaikuttava ja kuningatar sai hyvän opin jälkeen jatkaa matkaa omillaan.

 

Nyt kävi sitten niin, että lauantaina iltapäivällä sattui silmääni kirjoitus facebookissa, että tuttu valokuvaajaherra on menossa Rönnin lavalle Anniina Mattilaa kuulemaan ja katsomaan ja ilmoitti, että kyytiin sopii. Niinpä sitten hänen matkaseuranaan olin Rönnille matkatessa. Paremmin ei olisi voinut sattua ja kiitin häntä sydämestäni vaikka meillä oli eri kohteet perillä. Hänellä Anniinan keikka oli 50. eli oli syytä juhlaan. Minä puolestani olin jo etukäteen onnellinen Tanssiorkesteri Ahopellon kohtaamisesta.

 

Minä ajattelin yllättää Antin ja orkesterin ja se kyllä onnistui, mutta sitten minut yllätettiin. Antin vanhemmat olivat paikalla ja vielä ilmestyi paikalle tuttu Mansen kilpakävelijä-tanssijaneito. Muita tuttuja ei sitten aluksi ollutkaan paikalla.

 

Anniinan Avenue-orkesteri oli aloittanut kello kahdeksan. Olimme paikalla vartin yli ja kävelimme jonkun sata metriä paikoitusalueelta. Ulos kuulin jotain hienoa soittoa ja selvisikin, että tango se oli, instrumentaaliesityksenä. Minun piti kysyä kappaleiden nimet illan aikana ja kosketinsoittaja kertoi nimet ja unohdin ne. Onneksi myöhemmin sain ne tietää. Ne olivat Iltavälimerellä ja Anteeksi erehdyin pimeässä. Todella upeat kappaleet.

 

Alussa oli kummallakin orkesterilla puolen tunnin setit ja sitten tavalliset 45 minuuttiset. Musiikit olivat hyvät kummallakin orkesterilla joskin Anniina esitti kai yleisön toivomuksesta joitakin aika nopeita kappaleita. Yleisö näytti niistä pitävänkin. Mutta oli hänellä hyvin monipuolinen kappalevalikoima. Voinkin tähän panna linkin, josta koko hänen illan kappalerepertuaari on nähtävissä. Tällaisiin hienoihin illan kuvauksiin pääsee oikea fani (joka ei tanssi...). Anniinalla on kaunis ääni ja yleisönsä ottava tyyli esiintyä. Siinä sisarukset ovat kaikki samaa maata.

 

http://tapsu-siskot-2014.blogspot.fi/

 

Illan tanssini olivat mukavia, joskin taisin fanitella aika paljon Antin laulujen aikana ja heidän tauoillakin. Pitkästä aikaa oli todella mukava tavata koko soittokuntaa. Tangoja illan aikana esitettiin useita, myös Anniina lauloi. Antilla oli joitakin kappaleita, joita en ole kuullut. Eikä mikään ihme, kun edellisestä kerrasta oli aikaa. Kyllä illan aikana tajusin ja tunsin, miten ikävä minulla on ollut heitä. Tuntui kuin olisin tullut kotiin, kun tapasin heidät. Ei sillä, onhan Antin kanssa ollut kyyneleitäkin Seinäjoen tangolaulukilpailujen muistona. Kolminkertainen tangoprinssi hän on, vaikka tangokuninkaan kruunu olisi hänelle kuulunut. Samaan tyyliin tangokuninkaita valitaan edelleenkin. Tangokuninkaalle on tehty määritelmät, mitkä löytyy Tangomarkkinoiden sivuilta. Silti kaiken takana on raha. Se miten järjestäjät saavat valitun kautta eniten hyötyä. Ei riitä, että laulaja on kansan suosikki.

 

Tanssiväkeä oli sopivasti paikalla. Ei mitään tungosta ja ikäjakauma oli kai tavanomaista monille tanssipaikoille. Kovin nuoria ei ollut paikalla. Alkuillasta olin ikäisteni varttuneiden herrojen suosiossa. Kolme haki peräkkäin. Rauhallista menoa. Sitten alkoi naisten puolituntinen. Jos olin melkein kävellyt ensimmäisen tangon, niin nyt valitsin itse tangoherran. Hyvin valitsin ja hänen kanssaan tanssin eniten illan aikana. Useita kappaleita ja mikä olikaan tanssiessa. Hänellä oli hyvä ryhti. Hän oli saanut aikanaan tanssinopetusta muualla kuin lavapuolella. Hän ei ollut kovin innostunut kädenalitansseista ja parasta olikin hänen vakaa vienti, hyvät käsiotteet, oikea kroppatuntuma ja tanssikemia....

 

Tanssituttuja ei aluksi ollut paitsi yksi nainen. Sitten huomasin erään entisen elämäni hyvän ja mukavan tanssiherran paikalla. Hieman ehdimme tanssia ja ehkä enemmänkin olisi voitu, mutta minun ajankäyttö oli valintani. Seurusteluun käytin aikaani ja toistenkin aikaa Antin porukoiden tauoilla. Halusin täyttää vajetta sielussani näiden ystävien seurassa, joiden takia olin tullut paikalle.

 

Antin isä on kohteliaana miehenä tanssittanut minua ennenkin tansseissa. Mukava on katsoa hänen ja vaimonsa tanssia. Reipasta menoa oli nytkin melkein koko ilta. Antin kanssa on joskus tangoa tanssittu ja nyt hän ilmaantui jostain eteeni. Siinä tauolla tanssimme tangon lisäksi foksia ja hitaat valssit. Toinen hitaista valsseista oli Yö katseessasi. Minulle hyvin mieleinen kappale. Kysyin Antilta, että nyt on ollut hänen vaimo asialla. Tanssiminen sujui kerta kaikkiaan hienosti. Opetus on ollut hyvä. Myöhemmin myönsi asian näin olleen. Ihmisestä, josta pidän, en kiinnitä juuri ulkoisiin seikkoihin huomiota. Nyt oli aikaa edellisestä tapaamisesta ja muutosta en voinut olla huomaamatta. Iloinen ja onnellinen Antti on ollut ne vuodet, mitkä olen hänet tuntenut. Nyt hän on varmaan tulossa ikään, jossa mies on parhaimmillaan. On perhe, koti, työ ja harrastukset, kaikki kohdallaan. ”Ollin oppivuodet” ovat takana. Sitä paitsi näin komeana en ole häntä nähnyt. Tanssimmekaan ei ollut puurtamista vaan iloista menoa. Ei tarvinnut jännittää kummankaan...

 

Innostuin illan aikaan vielä kuvaamaan ja aika hyviä otoksia tuli. Muistojen albumiin sopii kyllä kuvia. Silmäni lepäävät Anttia ja soittajia katsoessani. Aika pysähtyy. Nyt olisi pitänyt ottaa mukaan uudempi kamerani. Videointiin olisi ollut hyvä mahdollisuus, kun esiintymislava ei ollut kovin korkea. Tosin koko videointitaito on minulla vasta kehittymässä ja harjoitella pitäisi. Ensi kerralla olen paremmin varustautunut.

 

Loppuun asti olimme. Antti aloitti viimeisen osuuden Hopeisella kuulla ja kauniita kappaleita tuli muitakin. Siinä vielä oli illan päätteeksi Antin ym. kanssa kiitokset ja halaukset ennen kotiin lähtöä. Kotimatka oikoteitä pitkin oli mielenkiintoinen. Pupujusseja puikkelehti useamman kerran edessämme. Onneksi ei satanut. Juttua meillä riittää. Onhan tanssipaikkaesiintyjät yhteinen aihe.

 

Kiitos Tanssiorkesteri Ahopelto, Antti ja vanhemmat, Anniina Mattila, Avenue ja matkakumppani! Tällainen ilta kantaa eteenpäin!