11.04.2015 Lumo monitoimikeskus Korso Vantaa

 

Tämä tanssimatka oli ainutkertainen, kun linja-autokuljetus oli koko matkan Jyväskylästä Vantaalle. Mutta samalla myös ei jäänyt mitään kaipuuta ko. paikkaan. Kolme huippuorkesteria oli ehkä liikaa samalle illalle, mutta sainpahan kerralla nähdä ja kuulla kaikkia pitkästä aikaa - Hurma, Sinitaivas ja La Strada.

 

Minulle ei sovi tällaiset pitkät tanssimatkat. Eri asia on, jos olen tanssikiertueella niin kuin joskus ennen. Silloin voi käydä uudessakin paikassa. Paikka oli iso ja ehkä hieman hankala tanssitila, jonka toisessa päässä oli soittolava. Salin toisesta päästä ei juuri nähnyt lavalle. Musiikki kyllä kuului. Niinpä osan aikaa olin kuulolla lähempänä soittajia. Vuosien mittaan niin usein olen heitä tavannut ja seurannut kahden nuoremman orkesterin ”uraa”. La Strada oli kyllä ollut aina arvostamani orkesteri. Näillä nuoremmilla on tapana tehdä uutta musiikkia pitkin aikaa ja monia heidän hyviä vanhempia kappaleitaan ei taida enää kuulla. Mutta nyky nuori tanssikurssien väki kai pitää siitä, että uutta tulee ja onhan uusista levyistä iloa soittajillekin eurojen muodossakin.

 

Näin muutamia tanssituttuja olevan paikalla ja joidenkin kanssa tuli juteltua. Muutama herroista tanssittikin. Illan tansseillani ei ole hurraamista ja en osannut/ehtinyt edes naistenvuorolla montakaan herraa vaivata. Jotenkin vain tuntui, etten kuulu joukkoon.

 

Kiittää voin hetkistä tanssilattialla etelän tanssituttuja. Kiitos myös juttuhetkistä La Stradan Saku Kalliolle. Ensi tapaaminen hänen kanssaan on kohta kuuden vuoden takaa. Aika pieni ja nuori hän oli silloin. Hurman Jarno Ollikainen oli myös aika nuori, kun ensi näkeminen lavalla oli seitsemän vuoden takaa. Hän soitti silloin kotkalaisessa Merituuli-orkesterissa. Jarnon illan viimeinen kappale Sua vasten aina painautuisin oli kerrassaan kyynelehdittävän kaunis. Häntä säesti hiljaa taustalla kosketinsoittaja ja oliko kitaristikin.

 

Paikan kahviotarjoilut vastasivat ennakkotietojani - leivonnaiset olivat maistuvia. Kotimatka sujuikin torkahdellen. Kyllähän maailma avartuu, kun lähtee merta edemmäs ”kalaan”....